sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Kohdemaatoiveeni -minne ja miksi?

Mun maatoiveet on jonkun verran heitelleet tässä vuosien varrella, ihan järkyttävästi ei kuitenkaan. Ihan alussa meinasina saksan, ranskan tai italian kielistä maata. Jossakin vaiheessa olin varma että haluan joko Québeciin tai Italiaan. Québec on kyllä jäänyt ainoaksi vakavaksi toiveekseni Euroopan ulkopuolella. Tää vanha manner vaan tuntuu niin mun omalta ja rakastan kaupunkeja, kieliä ja ylipäätään eurooppalaisia kulttuureita ja maita. Joskus olen miettinyt että Eurooppa on kyllä aika lähellä ja että pitäiskö repästä kunnolla, mutta turhahan sitä on lähteä merta pidemmäs kalaan, kun kerran ainoa syy olisi välimatka. Kyllä täältäkin löytyy kulttuurieroja ja eksotiikkaa. Rehellisesti, kumpi teistä tuntuu erilaisemmalta Suomeen verrattuna, USA vai Bosnia ja Hertsegovina? Mutta kyllä siis ymmärrän hyvin myös niitä jotka kauemmaksi haluavat koska Eurooppa tuntuu liian "tylsältä".

Aina olen ollut varma yhdestä asiasta: ei englannin kieliseen maahan. Siispä Pohjois-Amerikkaan (paitsi se Québec) tai Ausseihin ei ole mitään hinkua koskaan ollut. Jos kuitenkin englanninkieliseen maahan menisin, niin suuntanani olisi Etelä-Afrikka (Kaikkea pitää miettiä! Olen jopa miettinyt mihin osavaltioon haluaisin Jenkeissä, vaikkei se koskaan suunnitelmissani olekaan ollut).

Lattaritkaan ei kauheasti mua kiinnosta. Lomalla aion kyllä niissä joskus käydä (Ecuador!) mutta ei vaan tunnu omalta paikalta viettää koko vuotta, mitäs sitä selittelemään. Sitäpaitsi espanja tai portugali ei mua kauheasti houkuttele kielinä.

Vähän sama Aasia, se suunta tosin kiinnostaisi hyvinkin paljon, mutta loppupeleissä ei, ei se vaan ole minua varten. Joskus puolitosissani mietin esim. Etelä-Koreaa, Japania, Hong Kongia ja Taiwania, mutta totesin että ihan tyhmäähän se olisi sinne lähteä kun ei oikeasti ole sitä "paloa". Onhan se kaiken lisäksi edullisempaakin jäädä Eurooppaan ja vanhemmatkin sanoivat olevansa iloisia (koska varsinkin äiti on kyllä yks varsinainen ennakkoluuloilija, sen mielestä koko Lattarit on yks aivan äärettömän vaarallinen paikka).

Aika fiilispohjalla olen valintoja tehnyt, ja niitä oli aika vaikea selittää tuohon. Kuulostavat vähän vain heitetyiltä, mutta kyllä oikeasti tätä on mietitty (ainakin vähän) ja ei ollenkaan kaduttu (ainakaan tähän mennessä :D) Jos olisin Rotareiden kautta päässyt minne tahansa, niin olisi suuntana nyt Venäjä. Mutta ei ole kyllä mitään valittamista näistäkään maista ja aivan yhtä onnellisena lähden mihin tahansa. <3

1. Tsekki
Praha, kuva täältä :d

Tshekkiläistä maaseutua, kuva täältä

Tshekkiin aikoinaan ihastuin melko nopeasti. Yksi päivä vaan vaihtariasioita surffaillessani mieleeni nousi joku älynväläys ja kirjoitin Googlen hakukentään "vaihto-oppilas tšekki". Noh, tietoahan ei ihan järisyttävästi löytynyt, ainoastaan kai AFS'n ja Rotaryn kautta on mahdollista päästä tuonne. Tšekissä minua kiehtoo esimerkiksi kahden upean kulttuurin "kohtaaminen". Se on kuin slaavilainen Keski-Eurooppa. Aikoinaanhan tšekki kuului Neuvostoliittoon, ja näistä maista on Tšekki kuulemma nopeiten ja parhaiten päässyt takaisin jaloilleen.

Myös kieli on tosi mielenkiintoinen! Sehän siis vilisee konsonantteja ja mahdollista jopa muodostaa lause pelkistä konsonanteista (tosin melko väkinäinen mutta silti)! Kirjoitus näyttää todella monimutkaiselta, aksentteja on suunnilleen joka sanassa, esimerkiksi sana těžiště (painopiste) on tosi hassun näköinen! Vähän olen tšekkiä opiskellut, esimerkiksi juurikin aakkoset/kirjoitusjärjestelmä, itsensä esittelyä, toivotuksia sekä ihan perus kielioppia.
2. Unkari
Budapest, kuva täältä

Unkarilaista maaseutua ja Balatonjärvi(?), kuva täältä
Täytyy kyllä sanoa, että Unkarin valitessani oli päällimäisenä mielessä kieli. Sen lisäksi että se on tosi kivan kuuloista, se on myös suomen etäsukukieli ja olisi todella mielenkiintoista oppia sitä ja sitten aina välillä löytää erilaisia pieniä yhtäläisyyksiä. Tällä hetkellä osaan kaksi sanaa: szia (moi) ja elfelejtett (unohdettu).

Kyllähän syitä oli toki muitakin, esimerkiksi Itä-Eurooppa -intoni nyt on tietty yksi tekijä, vaikkei Unkari slaavilainen maa olekaan. Sitten tuohon kieleen liittyvä (aivan huuhaa harhaluulo) että oltaisiin vähän niinkuin sukulaiskansat on tosi mielenkiintoinen. Tiedän ettei se ole totta, mutta voihan sitä aina leikkiä :D Ja unkarilaiset ovat kuulemma kanssa tietoisia asiasta (tai siis ainakin tuohon sukulaisuuteen asti) ja usein pitävätkin suomalaisista ja ovat kiinnostuneita kielestä ja kulttuurista (ja tunnen myös muutamia Suomi-hulluja unkarilaisia. Tosin myös esim. tshekkiläisiä, kiinalaisia, japanilaisia, saksalaisia etc. Mutta silti.)

3. Italia
Rooma, kuva täältä

Toscanalaista kauneutta <3 kuva täältä
Tarvitseeko tätä edes selittää? Rakastan Italiaa, niitä kaupunkeja ja kyliä, ruokaa, kulttuureja, kieltä, maaseutua, ihmisiä, lähes kaikkea! Okei, Italiahan on vähän eri sarjaa kuin muut vaihtoehtoni, mutta en oikein tiedä mitä tähän pitäisi sanoa. Tuntuu vaan tosi upeelta maalta ja rakastan <3 Italia on niitä ihan esimmäisiä maavaihtoehtojani vuosien takaa ja ainoa joka on ollu mukana aina.

4. Itävalta
Wien (vähän huonolaatuinen kuva... ), kuva täältä.

Alpit, kuva täältä
Itävalta on kyllä kans vähän semmon maa että rakastanrakastanrakastan. Alpit, Wien, pikku vuoristokylät, kakut ja leivonnaiset, kulttuuri, saksan kieli ja se aksentti <3 Saksahan on siis ainoa kieli, jota olen varsinaisesti opiskellut, kasilta lähtien ja lähdön ikaan sitten 2 vuotta. Wien on kyllä jo piiiitkään ollut suosikkitoivematkakohteeni. Ei tähänkään mitään järkevää lisättävää.

En nyt oiken tiedä että onko noi kuvat nyt kauheen hyviä ja edustavia, mutta ite tykkään niistä ja saavat kelvata. Ää, vaikee oottaa niitä maatietoja! Haluun jo tietää mun maan ni voin alkaa valmistautuu esim. kielenopiskelun merkeissä. Mut onneks Rotary tekee lopullisen päätöksen mun puolesta, en ikinä pystyisi valita vain yhtä! Neljäkin teki tiukkaa, nyt jäi Belgia, Kroatia ja Sveitsi listan ulkopuolelle.

Aloitus ja esittelyä

Jälleen kerran aloitan taas yhden blogin, vaikka kaikki edelliset ovatkin saaneet surkean lopun. Tällä kertaa mulla on kuitenkin joku syykin blogata, sain nimittäin tietää pääseväni lukuvuodeksi 2014-2015 vaihtoon Rotareiden kautta! Nyt on ehkä hieman aikaista aloittaa, olen vasta aloittelemassa paperirumbaa ja kohdemaatietoja on turha odotella kolmeen kuukauteen. Blogin nimi ja ulkoasukin tulevat luultavasti vielä muuttumaan kun saan tietää että mihin sitä olenkaan sitten matkalla! Esim. teeman valitsin ihan nopsaan vaan (tein tän blogin ja nytkin kirjottelen kännykällä).

Tälleen perustietona voisin sanoa että siis 15-vuotias, ysiluokkalainen tyttö noin 20 000 asukkaan kunnasta Etelä-Suomesta. Olen harrastanut pianonsoittoa 7,5 vuotta, taekwondoa 1,5 vuotta, koirajuttuja enemmän tai vähemmän koko ikäni (äiti on kasvattaja, meillä nyt viisi bordercollieta, joista yksi on minun ja sen kanssa harrastelen agia ja vähän tokoa), tykkään myös kielten opiskelusta, saksa ja ranska on valinnaisia koulussa ja kansalaisopistolla käyn virossa. Itsekseni olen opiskellut moniamonia kieliä, eniten tällä hetkellä ehkä tsekkiä, italiaa ja vähän venäjää.

Ainakin koiratouhuista luultavasti tulee nyt välivuosi, mutta pianoa toivoisin edes joskus pääseväni pimputtelemaan ja wondoakin olisi kiva jatkaa. Hätätilanteessa käyn sitten vaikka sen vuoden jossain karatessa, etten ihan kangistu. Kieltä saan nyt oppia ihan uudella tavalla ja olen päättänyt puhua englantia niin vähän kuin mahdollista.

On vaikea sanoa milloin sain idean vaihtoon lähtemisestä, kun aina olen ollut kiinnostunut muista maista ja kulttuureista. Joskus pienenähän sitä ei oikein osannut tietenkään ajatella, vuosi ulkomailla kuulosti vain siistiltä mutta myös sellaiselta mihin minulla ei olisi ikinä mahdollisuutta. Vähän samoin ajattelin vielä kutosellakin, kun aloin aktiivisemmin tutkimaan eri järjestöjen sivuja ja muita vaihtariuteen liittyviä sivuja, kuten blogeja. Kuitenkin hinnat olivat (ovat) melko korkeita, ja ajettelin maailmanmatkailun jäävän jonnekkin hamaan tulevaisuuteen.

Kun ensimmäisen kerran löysin Rotarit, niin ajattelin että se olis vähän semmonen... Emmä tiiä, et tosi harvat ja valitut pääsisivät ja pääseminen olisi vähän ku lottovoitto. No sitähän se olikin, tosin lähinnä koska olin ja olen niiin onnellinen että saan tämän mahdollisuuden! Se hetki kun mulle piirihaastattelun jälkeen sanottiin että "Onneksi olkoon, sä oot nyt vaihto-oppilas!" oli varmaan yks mun parhaista hetkistä! Okei kuulostaa aika tyhmältä, mut oon jo vuosia unelmoinut tästä kuitenkin ajatellen ettei se koskaan voisi toteutua.

Vanhempien suostuttelu.. No, joskus seiskalla taisin äitille mainita että olisi mahtavaa sitten joskus mennä vaihtoon tai edes kielimatkalle ja vastaus oli aika ei-lupaava. Iskälle sitten (eronneet) sanoin joskus kasin keväällä, että olisin ajatellut tällaista ja se taas suhtautui paljonkin lupaavammin (vaikka taisihan sekin vähän siinä hämmentyä)! Sanoin sitten äitillekin uudestaan ja olihan se nytkin vähän järkyttynyt, totesi kuitenkin vain että "Ei sitten ainakaan minnekkään Lattareihin tai Venäjälle" No problem, Lattareihin en haluaisikaan ja Venäjälle taitaa lähettää vain AFS (ei.sillä että AFS:ssä olisi jotain vikaa!). Mutta kyllä molemmat vanhempani ovat ihan tyytyväisiä valinnastani lähteä Eurooppaan (maavalinnoista lisää myöhemmissä teksteissä).

Kun äiti oli heinäkuun lopulla alkanut hiukan sisäistää tätä, kysyin että saanko nyt sitten laittaa Rotareille viestiä. Lupa tuli ("eihän se s-posteilu vielä mitään sitovaa ole, kai sä sit voit") ja pian oltiinkin jo klubin haastattelussa. Koko syksy oli kyllä varsinaista s-postin kyttäilyä, varsinkin kun haastattelun jälkeen luvattiin ottaa pian yhteyttä. Sitten sainkin kutsun piirihaastatteluun Helsinkiin ja sain kuulla em. sanat!

Viime viikolla käytiin täyttelemässä sitoomuslomake ja kun nva (nuorisovaihtoasiamies, jos joku ei-rotary ei tiedä) kysyi äitiltä että mitä mieltä se on tästä, niin vastaus oli vain "kylhän sen alkujärkytyksen jälkeen nyt tää on alkanut tuntuu ihan hyvältä jutulta" :D

Mutta siis, nyt venailen salasanoja että voin alkaa täytellä pidempiä lomakkeita. Ja haluun maatiedot, et voin alkaa opiskella sitä kieltä ja muuta sitten!
Tän piti olla vaan ihan lyhyt esittely, hups :D Nojaa.


Kuva täältä