perjantai 3. tammikuuta 2014

Hakuprosessi

Tää hakuprosessi on kyllä joo ollut melkoinen. Ei mikään mahdoton, mutta jokatapauksessa voin sanoa olleeni onnellinen, kun 31.12 vein hakupaperit nva:n postilaatikkoon ja pääsin niistä eroon. Kerron nyt vähän tarkemmin hakemisesta, vähän olenkin jo jotain kertonut.

Varsinaisesti kaikki alkoi, kun 12.8.13 otin selvää Mäntsälän Rotaryklubista ja kirjoitin nva:lle sähköpostia, jossa esittelin itseni lyhyesti ja kysyin, että lähettääkö Mäntsälän Rotaryklubi vaihto-oppilaita. Tottakai tätä ennen oli ollut paljon esimerkiksi vanhempien kanssa juttelemista, tiedonhankintaa, järjestöihin tutustumista ja blogien lukemista.

Vastaus tuli jo samana päivänä, ja jatkoimme viestittelyä vielä hiukan, tuli mm. kysyttyä kaikenlaista. Selvisi, että minun täytyy etsiä kolme isäntäperhettä "tilalleni tulevalle" vaihtarille ja luulin koko jutun sitten jäävän siihen. Onneksi kuitenkin sanottiin, ettei se aivan pakollista ole, kyllä ne isäntäperheet löytyy, mutta ensisijaisesti pyritään siihen, että vaihtari itse etsii perheet. Löysinkin kaksi (yhden omamme lisäksi. Ja okei äiti löysi, sattumalta bussista), ja kolmantena sitten ymmärtämäni mukaan toimii nva:ni perhe.

Lähetin elokuun lopulla hakemuksen Rotareille, siinä kerroin itsestäni, maatoiveistani ja siitä miksi haluaisin päästä vaihto-oppilaaksi. Sitten aika kuluikin odotellen ja sähköpostia kyttäillen. Aikaa meni niin kauan, että epäilin jo että mut on jotenkin vaan unohdettu ja koitinkin jo soittaa toisen paikkakunnan Rotareille (sinne ei löytynyt edes sähköpostia, vain kokouspaikan osoite ja yksi lankapuhelinnumero). Numerosta ei kuitenkaan vastattu tai koskaan soitettu takaisin. Se ei tosin haitannutkaan, sillä syyskuun lopulla sain viestin Mäntsälästä ja mut kutsuttiin haastatteluun.

Valmistauduin ja stressasin kauheasti. Olin lukenut rotareiden ja muiden haastattelukokemuksia, ja mietin vastauksia kysymyksiin kuten "Miksi juuri minut pitäisi valita vaihto-oppilaaksi?", "Mitkä ovat hyviä ja huonoja puoliani?", "Miksi juuri ne kohdemaat? Mitä tiedän niistä?", "Mitä tiedän rotareista ja niiden toiminnasta?", "Miten sopeutuisin kohdemaassa? Mitä tekisin tilanteessa x?" yms. sekä jopa joitakin ministereitä, muutamien maiden päämiehiä ja ajankohtaisia uutisia Suomesta ja maailmalta. Odotin myös englanninkielistä osaa, jota en tosin erityisemmin stressannut.

Kuitenkin kun menin nva:lle, kyseli hän lähinnä melko helppoja kysymyksiä, kertoili omista ja toisten vaihtokokemuksista sekä rotaryvaihdosta. Se oli ennemminkin jutustelu kuin mikään haastattelu. Oli kyllä muutama ajattelemistani kysymyksistä, esim maavaihtoehdoista, mutta aika helppohan sellaiseen on vastata. Hän myös kertoi, että "rotarypapat" olivat olleet aivan innoissaan papereistani ja sanoneet tyyliin "Eihän tällaista ihmistä voi olla, äiti on varmaan kirjoittanut nämä" :'D

Sitten sainkin viestiä piiriltä ja mut kutsuttiin piirihaastatteluun marraskuun alussa. Se oli Kalasatamassa Helsingissä. Pidin taas mielessä vastauksia edellisiin kysymyksiin. Kyllähän se virallisemmalta haastattelulta tuntui, mutta silti aika rento ainakin verrattuna siihen mitä odotin. Sielläkin kyseltiin aikalailla samantyylisiä kysymyksiä kuin klubilla ja lisäksi sitten esim. että miksi juuri mä olisin hyvä edustamaan Suomea, hyviä/huonoja puolia itsessäni, pystyisinkö pitää esitelmiä Suomesta Rotareille... Ainut ei-muhun liittyvä oli että "Kuka on Suomen pääministeri?" Onneksi muistin, ei se varmaan haitannut olisi vaikkei olisikaan tiennyt mutta silti olisihan se vähän noloa.

Mutta se fiilis, kun haastattelun lopussa sanottiin, että musta tulee vaihto-oppilas oli kyllä niin mahtava <3 Kävelin takaisin metrolle ja soitin kavereille ja vanhemmille, suunnilleen vaan pompin koko matkan.

Pian kävimme äidin kanssa nva:lla allekirjoittamassa sitoomuksen ja viemässä järjestelymaksukuitin. Sitten kaikki tuntui virallisemmalta ja tein tän bloginkin.

Sen jälkeen olikin vähän taukoa, kunnes 1.12 sain taas piiriltä sähköpostia liittyen hakemuksiin. Siinä sanottiin, että pian mun pitäisi saada sähköposti järjestelmältä, jotta pääsisin täyttämään tietoja. Niitä ei kuitenkaan kuulunut, joten otin yhteyttä nva:han. Ongelma ei ratkennut ihan helposti, otin yhteyttä jo järjestelmää hallinnoivaankin henkilöön. Lopulta kuitenkin 12.12 sain linkin. Selvisi, ettei nva:ni ollut saanut oikeita tunnuksia, jolla olisi voinut rekisteröidä mutkin järjestelmään. Sitä linkkiä odotellessa tuli kyllä stressattua enemmän kuin yleensä, sillä papereiden palautuspäivä oli 31.12. Piti vielä käydä hammas- ja tavallisellakin lääkärillä ja pyytää opettajaa tekemään arviointilappu. Niiden ja erilaisten tietolappujen lisäksi tarvittiin myös oma ja vanhempien kirje, kuvia, käännöksiä todistuksista ja skannaus passista. Kaikkien papereiden piti olla neljänä kappaleena, allekirjoitukset aitoja kaikissa.

Olin todella onnekas, sillä noin lyhyellä ajalla sain varattua molempiin lääkäreihin ajat! Opettajan lapussa oli sitten vähän enemmän säätöä, sillä parilla ensimmäisellä opettajalla jolta kysyin oli muuta tekemistä/ei tarpeeksi kielitaitoa. Lopulta kuitenkin onneksi yksi suostui. Mutta. Hän sitten hävitti lapun, joten lopulta teimme paperin heti joulujuhlan ja todistuksienjaon jälkeen. Pääasia kuitenkin että sain sen!

Hakemus alkoi olla koossa lukuunottamatta Rotareiden allekirjoituksia ja koska Rotaryt olivat joululomilla, sovimme nva:n kanssa että laitan piirille skannatun version hakemuksista ja oikeat paperiversiot sitten lähtevät kun niihin saadaan kaikki allekirjoitukset. Vähän viimetingassahan se sähköinenkin versio lähti (30.12), mutta toisaalta ainakin se oli perillä heti, toisin kuin paperiversio olisi ollut.

Nyt ei sitten mulla ole enää mitään tekemistä tällä saralla, toistaiseksi. Raskain osahan on nyt takanapäin, tällä hetkellä odottelen vain maatietoja (jotka tulevat aivan aikaisintaan tämän kuun lopulla ja viimeistään luultavasti 15.3 piirikoulutuksessa). Tuon koulutuksen lisäksi on toinenkin, 26.4, jonne tulevat kaikki. En malta odottaa että näen kaikki, osaan olenkin jo tutustunut (Hehe, en olisi pärjännyt ilman meidän pikku whatsappia).

Outoa, että olen jo RYE Finlandin sivun listan kohdassa 7!

1. Vaihtoon haluava nuori tiedustelee paikkakunnan Rotary-klubeilta mahdollisuutta päästä vaihtoon. Suomessa toimivien klubien yhteystiedot löytyvät täältä !
2. Seuraavaksi nuori lähettää vapaamuotoisen hakemuksen (yksi A4) klubille, jossa kertoo itsestään ja taustastaan.
3. Klubi/klubit kutsuvat kaikki ehdokkaat haastatteluun, jonka perusteella klubit valitsevat oppilaat, joita ne esittävät vaihto-ohjelmaan.
4. Piirin nuorisovaihtokomitea haastattelee klubien ehdottamat oppilaat ja tekee lopullisen oppilasvalinnan.
5. Tämän jälkeen lähettävä klubi täyttää vuosivaihdon sitoumuskaavakkeen, missä samalla kysytään lähtevältä vaihto-ohjelmaan osallistuvalta oppilaalta neljä maavaihtoehtoa, joihin oppilas sitoutuu lähtemään ja ainakin yhden niistä täytyy olla ei-englanninkielinen maa. Kaavake toimitetaan piirin nuorisovaihdon puheenjohtajalle marraskuun loppuun mennessä.
6. Tämän jälkeen oppilas pääsee täyttämään varsinaiset hakulomakkeet. Nuorisovaihtoasiamies toimittaa valmiit kaavakkeet ja kuitin maksetusta järjestelymaksusta piirin puheenjohtajalle 31. joulukuuta mennessä.
7. Puheenjohtaja toimittaa kaavakkeet tammikuussa kohdemaan kirjeenvaihtajalle, joka sijoittaa nuoren kohdemaahan ja on yhteydessä nuoreen asioiden etenemisestä.
8. Keväällä järjestetään lähteville oppilaille koulutustilaisuuksia, jotka ovat osa vaihto-ohjelmaa ja näin ollen pakollisia kaikille lähtijöille.


Onneksi mun ei tarvitse hakea mitään viisumeita tai sen kummempia rokotteita! Hepatiitin eka osa pitäisi kyllä ottaa tässä mahdollisimman pian, sillä vika osa tulee vasta 6 kk päästä siitä. Eli tänne blogiinkaan ei nyt varmaan melkein mitään uutta tule ennen maatietoja tai piirikoulutusta. Paitsi ehkä jos kirjoittelen sitten Barcelonan matkasta, joka on luultavasti helmi-maaliskuussa ;)

Vaihdoin muuten vähän ulkoasua, mutta tosta bannerista tuli ihan älytyhmä :D Ei se ollu noin pieni. Siinä on kuvia matkoista Ranskaan ja Espanjaan. Ainakin jonkun aikaa tää pysyy tälläisenä, pärjäilkää.

Ja hei! Hyvää uutta vuotta! Sehän on jo 2014, eli mä lähen tänä vuonna!! Mahtavaa pystyä sanomaan (tai lähinnä vielä ajattelemaan) niin!

Kuva täältä