perjantai 23. kesäkuuta 2017

Kolme päivää Intiassa

Nyt ollaan matkassa oltu jo yli viikko. Tästä matkasta en oo kauheesti pölissy blogin puolella, joten kerrottakoon pieni taustatarina. Meillä on Sommarlandista tuttu bangladeshiläinen kaveri Naima, joka on suurimman osan elämästään asunut Norjassa. Perhe on kuitenkin vielä Bangladeshissä, joten Naima kutsui meidät mukaan vierailulle. Päätettiin ottaa tämä melkolailla ainutlaatuinen tilaisuus vastaan, kun löydettiin lennotkin ihan järkeviin hintoihin. 

Kun kerran tänne asti tultiin jo, päätettiin pidentää Delhin välilaskua parin päivän mittaseksi. Vincenttiä on jo pitkään kiinnostanut Intia ja etenkin sen kielet, joten sieltä suunnalta ei tätä suunitelmaa vastustettu. Oltaisiin ehkä haluttu käydä jossain mielenkiintoisemmassa kuten Mumbaissa tai Chennaissa, mutta Delhi oli selkeästi halvin vaihtoehto.

Oon viivytellyt tän postauksen kanssa, koska en oo jaksanut hoitaa kuva-asioita. Sama oikeestaan kaikkia muitakin postauksia, joten päätin olla itelleni armollisempi. Ihan omasta tahosta ja ilmaiseksi tätä tehään, joten tästä lähtien en stressaa kuvien muokkauksesta tai täydellisestä järjestyksestä mikäli en jaksa.
Tee juodaan perinteisesti kertakäyttöisestä savimukista, joka paiskataan lattialle lopussa. Nykyaikana ei tätä harrasteta sisätiloissa kuitenkaan
Hauz Khas Village
Asuttiin Hauz Khas -nimisessä kylässä, joka oli kuitenkin Delhissä. Se oli hieman siistimpi ja rauhallisempi kuin muut Delhin alueet.
Eteläintialaista ruokaa
Intiassa suurimmat erot lähes kaiken suhteen on etelän ja pohjoisen välissä. Näin on myös ruuan suhteen, vaikka mun mielestä se olikin kuitenkin aika samantyylistä. Kastikkeita, riisiä, leipää. Enpä tietenkään maistanut kuin aivan muutamaa lajia, mutta kuitekin.

Intian ulkopuolella intialainen ruoka on lähinnä punjabilaista.
Käytiin Dilli Haat -torilla, jossa päämielenkiinnonkohde oli ruokakojut joka puolelta Intiaa. Kyseessä oli vähän hienompi markettipaikka sisäänpääsymaksuineen, joten kojuista oli turistioppaiden mukaan turvallista syödä.

Kulfi "jäätelö"

Täytettyjä parathoja ja kastikkeita

Modernimpi osa Delhiä




"Kiinalainen" ruoka on aika suosittua Intiassa ja tässä kuvassa on testissä momot eli mykyt.

Temppelille menossa
Käytiin kattomassa Akshardham-hindutemppeliä, jossa ei kuitenkaan saanut ottaa kuvia. Oli kyllä hulppea rakennus! Sen läheinen alue ei kuitenkaan ollut ihan se mystinen viidakko.
Kaikki riksat venailee metrosta tulevia asiakkaita. Delhin kaikki autoriksat oli vihreitä keltasilla katoilla ja kulki luontoystävällisemmällä kaasulla (compressed natural gas)




Sekä Ruotsin että Suomen vegaaniryhmissä on ollut paljon valitusta Subwayn valikoimista. Kyseinen rafla ei ota erikoisruokavalioita yhtään huomioon, sieltä ei edes saa gluteenitonta leipää (ottaen huomioon kyseessä olevan leipäpaikka, on tää aika iso puute). Kotona päin on olemassa veggie patty -vaihtoehto, jossa on kuitenkin kananmunaa ja sitten tietty veggie delight, jossa ei oo mitään. Intiassa tilanne oli kuitenkin toinen, kaikki kuvassa olevat on kasvisvaihtoehtoja!

Intiassa tosin kasvisruoka tarkoittaa vähän eriä kuin meillä päin. Suomessa kananmunat ja maito yleensä lasketaan ns. samanarvoisiksi, kun taas Intiassa kananmunat ei oo missään nimessä kasvisruokaa ja maito on. 100% vegetarian tarkoittaa siis laktovegetaarista eli maidollista mutta lihatonta ja kanamunatonta. Ihan vegaaniruoan löytäminen voi joskus olla vaikeampaa, esim. yhdestäkään kahvilasta ei löytynyt kasvimaitoa.

Old Delhi
Yhtenä päivänä käytiin Old Delhissä, joka oli tosi sotkunen ja sekava muihin meidän näkemiin alueisiin verrattuna.

Käytiin yksinkertasessa, mutta tosi kuuluisassa (ja pöpöturvallisemmassa) paikassa, jossa oli aivan älyttömän hyvää naania ja currya. Mulla oli perunatäytteinen naan ja Vincentillä oli perunan lisäksi minttua. Siihen lisäksi kikhernecurry ja matkan paras ateria oli valmis!

Maistoin myös suosittua suolaista sitruunajuomaa, jota en kyllä juonut loppuun.


Chandni Chowkin gurdwara, eli sikhien "kirkko" Old Delhissä

Jama Masjid -moskeija
Jama Masjid on Intian suurin moskeija, mutta me oltiin vähän epäonnisia sen kanssa. Saavuttin paikalle juuri kun rukoukset oli alkamassa, eli ei-muslimeita ei päästetty enää sisään.
Connaught Place, yksi brittien rakennuksista New Delhin sydämessä. Käytännössä jättimäinen liikenneympyrä, jota modernit kaupat uudisasukkaiden rakennuksissa ympäröi

Metro
Delhin metro oli erittäin toimiva. Sinne, kuten moneen muuhunkin paikkaan, oli aina turvatarkastukset ja naiset ja miehet meni eri jonoissa. Ei ne oikeestaan ikinä sen tarkemmin alkaneet kuitenkaan kopeloimaan.
Sakoista varottavia kylttejä joka nurkalla. Tässä alle kolmen euron uhkaus.


Pani puri. Vincent ihastui näihin, mulle riitti yksi kerta. Noiden leipien sisään siis laitetaan tahnoja ja tamarindlientä (joskus koko leipä dipataan liemessä)

Sahrami-pistaasikulfi makeilla nuudeleilla


Käytiin kattomassa Safdar Jangin hautaa, eli seuraavassa kuvassa näkyvää palatsia. Alue oli täynnä edellisessä kuvassa näkyviä intialaisia oravia, joille joku porukka syötii juustonaksuja (oikeen terveellistä).





Toki Delhi on vain minimaalinen osa Intiaa ja nähtiin siitäkin vain murto-osa, mutta kulttuurishokki oli yllättävän helppo. Melkeen kaikkea oli jo osannut odottaa paljon pahempana, mutta kaipa meininki pääkaupungissa on vähän kansainvälisempää. Sielläkään ei liikuttu kaikista köyhimmillä alueilla.

Missään vaiheessa ei ollut turvaton olo, liikenne oli siedettävä, metro erinomainen, ruoka todella hyvää ja helppoa vaikkei soijamaitoa chaihin saanutkaan ja näkemistä riitti (tosin kolmeksi päiväksi sitä nyt riittää melkein missä vaan).

Bangladeshissä on ollut enemmän totuttelemista, tästä osasta matkaa aion kirjottaa teemapostauksia, en niinkään kronologista matkakertomusta.

lauantai 10. kesäkuuta 2017

Vieraita (!!)

Tää nyt on vähän erilaisempi postaus kuin yleensä. Portugalin ja Espanjan matkasta on pitänyt jo kirjottaa jonkun aikaa, mutta ei vaan jaksa käydä läpi kaikkia kuvia ja muokata niitä. Sillä välin kun koitan ryhdistäytyä tässä asiassa, kirjotan kaverini Saran vierailusta.

Sara kävi siskonsa Pinjan kanssa kattomassa meitä jo Norjassakin. Ollaan kuulemma hyvä tekosyy matkustelulle, joten tuli tännekin. En valita.

Reissu oli (ainakin mun mielestä) tosi onnistunut. Kaikki sujui tosi jouhevasti, ja sääkin oli ihan hyvä. Me kerettiin nähä kolmen päivän aikana paljon ja kuvia tuli räpsittyä muutama. Näytän kaikissa kuvissa tosi erilaiselta Saran letitystaitojen ansiosta :D 

Ensimmäisenä päivänä lähettiin Skånen toiselle laidalle Ystadiin ja Simrishamniin. Tätä aluetta, Österleniä, pidetään erittäin kauniina ja pyöräretkeily pienissä kylissä on suosittua. Isommatkin kaupungit on siellä suunnalla älyttömän söpöjä, kuten aikaisemmassa Ystad -postauksesta voi huomata. Tällä kertaa en vaan jaksanut panostaa ihan kauheesti kuvien räpsimiseen, mutta kyllä niitä ihan tarpeeksi tarttui.
Simrishamn
Simrishamn
Simrishamn
Simrishamn... ehkä
Ystad
Ystad
Ystad
Ystadin puistosta löydettiin sitten tämmösiä kukkapuskia ja siitähän innostus leimahti


 Otettiin tommosia kuvia tatuoinnesta kädet kiemuroilla (muissa kuvissa yritettiin saada ne samoin päin) ja joku paikallinen koiranulkoiluttaja ihan pysähtyi kysymään että mitä ihmettä me duunataan. Ei siis millään pahalla sanonut ja oli vielä koiranpentukin mukana haluun koiran

Seuraavana päivänä olikin sitten Ruotsin kansallispäivä. Täällä ei moista oo juhlistettu kun vasta kymmenen vuotta ja valmistujaispäivänäkin näkee enemmän sinikeltaista. Täällä siis lukiosta valmistuminen on jostain syystä koristelujensa puolesta isänmaallinen juhla, myös ulkomaalaistaustauset heiluttelevat omien maidensa lippuja päivän aikana. Meidän koulu tosin kielsi tän touhun. 

Mutta niin. Sinä päivänä oli vähän jotain konsertteja ja lippuseremonioita, mutta ei oikeestaan mitään muuta sen kummallisempaa. Lundin tuomiokirkossa tosin oli drop in -vihkimisiä.

Vietettiin päivä sekä Lundia että Malmötä kierrellen. Pitäisi tsempata kuvien otossa täällä kotiseuduilla, mutta onneksenne saatte kuitenkin nauttia meidän naamoistamme.

Viimeinen päivä vietettiin sitten Köpiksen puolella, kun sinne oli muutenkin lennon takia bussiliput maksettava. Käytiin Nyhavnit ja Christianiat läpi, Sara sekosi Sephorassa ja minä Naan Housessa. 
Christianiasta lähdössä

Vieraiden saamisessa on se hyvä puoli, että pääsee itsekin vähän turistiksi. Kohta pääsen ihan oikeestikin turisteilemaan, sillä tiistaina olis nokka kohti Intiaa ja Bangladeshiä.