maanantai 28. elokuuta 2017

Lukiota på norsk ja på svenska

Nyt on lukuvuosi jo lähtenyt käyntiin, joten ajattelin tehdä postauksen lukiosta norjalaisittain ja ruotsalaisittain. Norjassa sen tekeminen jotenkin jäi ja aika juoksi kuin Lasse Virén Münchenissä kompuroidessaan.

Mun kokemuksia tietenkin värittää IB, eli kansainvälinen linja, mutta molemmissa paikoissa kuitenkin suurin opettajista ja oppilaista osa oli paikallisia. 

Norjassa lukio eli videregående skole jaetaan erillisiin linjoihin kuten myös Ruotsin gymnasiumit. Molemmissa maissa amislinjat on lukiolinjoja, ei siis sinänsä erillisiä kouluja. Norjan jatko-opiskeluihin valmistelevia linjoja on urheilu, musiikki/draama ja studiespesialisering. Näistä jälkimmäisimmässä saa valita vielä uudestaan linjauksen: kielet, yhteiskuntatieteet ja taloustiede, reaaliaineet ja myös IB lasketaan tähän kuuluvaksi. Näiden lisäksi on yhdeksän amislinjaa, tosin niissäkin on varmasti mahdollisuutta erikoistua.
Löysin tämmösen kuvan norjalaislta koulumatkalta. Taustalla pitäisi näkyä pari pikkuvuorta, mutta kamera ei ikinä nää samaa kuin silmä
Ruotsissa sitten lähes kaikki mun tutut on IB:n lisäksi ekonomi-, natur-, sam- (yhteiskuntatieteet) tai estet-linjalla. Tän lisäksi on myös pari lukiolinjaa ja useita amislinjoja. Kaikilla linjoilla on mahdollisuus erikoistua ja voi olla vaikka natur-sam -linjalla, jossa luonnontieteet ovat pääosassa, mutta yhteiskuntatieteitäkään ei unohdeta. Jotkut ruotsalaiset ei ikinä opiskele biologiaa, kemiaa ja fysiikkaa erillisinä aineina, sillä lukioon asti on vain luonnontieteen tunteja ja ainakin kieli- ja humanistilinjoilla niitä opiskellaan aika vähän ja kaikki taas samassa kasassa.

Suomessa saa lämpimän ruuan joka päivä, Norjassa taas koulu tarjoaa kirjat ja laskimet. Ruotsissa saa molemmat sekä tietokoneen, jonka voi ostaa lopussa pilkkahintaan. Koulumatkatkin on kunnan maksamia, Kelakin kyllä niihin antaa tukea Suomessa. Sekä Norjassa että Ruotsissa saa opintotukea, mutta niistä en tiedä sen enempää kuin että summa on suunnilleen sama kuin Suomessa ja että Ruotsissa tukea voi saada myös osa-aikaisista opinnoista. Norjassa asioita hoitaa Lånekassen ja Ruotsissa CSN, jotka ovat siis pelkkiä opintotukia varten toisin kuin suomalainen monitoimi-Kela.

Rakas koulumatkakortti toimii rajattomasti arkisin klo 03-20. Kuva kaunis kuin passissa

Opettamisen suhteen on ihan pakko sanoa, että Norjassa tuntui taso olevan vähän matalampaa. Yksi opettaja ei puhunut englantia sujuvasti eikä oikeen tuntenut ainettakaan ja vahvasti epäilen toisen valmistuneen äikän opettajaksi. Meno tuntui aika yläastemaiselta, kännyköistä muistutettiin usein ja muutenkin oli vähän nipottamista. Asioista ei ilmoitettu missään ja nytkin meidän luokkachätti täyttyy kyselyistä että missä hei on tää tunti nyt. Opettajille on yleistä soittaa ja Facebookissakin voi lähettää viestiä epäselvyyksistä, kun Suomessa kaikki tämä tapahtuisi Wilman välityksellä.

Ruotsissa en taas ole huomannut vastaavia eroja. Suurin ero on ehkä se, että kaikilla on tunnit ja välitunnit eri aikoihin ja käytävillä on aina vähän porukkaa, kun Suomessa on kaikki tai ei mitään.

Otin pari kuvaa myös Kristiansand Katedralskolesta, mutta häpeilen kuvien ottoa julkisilla paikoilla ja sen huomaa kuvien laadusta. En halua niitä tähän blogiin näytille, mutta tästä pääsee kurkkaamaan, jos kiinnostaa nähdä.

keskiviikko 16. elokuuta 2017

Miten matkustaa kuin aito penninvenyttäjä?

Tästä aiheesta oonkin jo kirjottanut postauksen, mutta ajattelin tehdä postauksen ihan käytännön vinkeistä. Joillekin varmaan ihan peruskauraa, mutta ehkä toiset saa tästä jotain irti. Tässä postauksessa keskityn ainoastaan liikkumiseen paikasta toiseen.

1. Hyvät, pahat halpayhtiöt

Tuskin tuut saamaan halpaa luksusta. Joskus voi tietenkin löytää halpoja diilejä, mutta yleisesti mukavuudesta joutuu tinkimään. 

Joidenkin mielestä Ryanair ja Wizzair on epäeettisiä ja jopa vaarallisia yhtiöitä. Kummallakaan ei Wikipedian mukaan ole koskaan ollut vakavia vammoja saatika kuolemaa aiheuttaneita onnettomuuksia. Uudet lentokoneet kuluttaa vähemmän polttoainetta, joten ainakin Ryanair uudistaa kalustooan aika hyvin. Euroopassa on aika tarkat vaatimukset koneille, kuten myös työntekijöiden oloille. Työskentely Wizzairille ei varmasti ole yhtä mukavaa kuin Finnairille, mutta en boikotoi Hesburgeriakaan ja aina mene vähintään neljän tähden ravintolaan, vaikka siellä onkin varmasti mukavampi työskennellä.

Toinen yleinen "vika" halpalentoyhtiöissä on huonoille kentille lentäminen. Ainakin Madridissa, Lissabonissa ja Kööpenhaminassa Ryanair kuitenkin lentää ihan pääkentille ja Milanonkin Bergamosta on suunnilleen sama matka keskustaan kuin Malpensasta (pääkentältä). Mun suosimissa Itä-Euroopan kaupungeissa harvemmin edes on montaa kentää mistä valita.

Ilmaista ruokaa ei saa koneesta, mutta eipä se enää Finskilläkään kauhean ilmaista ole, jos lento maksaa triplahinnan. Omat eväät on helppo ottaa mukaan.

Suomeen halpalentoyhtiöt eivät ole kunnolla rantautuneet, mutta Turusta Gdanskiin lentämällä (Wizzair) avautuu Eurooppa paljon halvemmalla. Tampereelta pääsee myös Bremeniin ja Budapestiin Ryanairin avulla, mutta matkan ei tosiaankaan tarvitse päätyä tähän! Jatkoa saa lentämällä tai bussilla.

Oon joskus myös mennyt laivalla Tallinnaan ja lentänyt Ryanairilla sieltä. Myös EasyJet lentää Tallinnasta sekä Tukholmasta.

2. Matkatavarat

Edelliseen kohtaan hyvin läheisesti liittyen seuraava aihe on matkatavarat. Ryanairilla saa ilmaiseksi ottaa yhden käsimatkalaukun ja pienemmän käsilaukun. Wizzair on taas vienyt asiat eteenpäin sallimalla ainoastaan ton käsilaukun ilmaiseksi. 

Joskus voidaan ylikokoisia laukkuja katsoa läpi sormien, mutta kannattaa pysyä sallituissa rajoissa. Halpalentoyhtiöt eivät epäröi veloittaa ylimääräisistä senteistä, jos on sillä päällä olevat työntekijät. Kannattaa tarkistaa lentoyhtökohtaiset rajoitukset, ne vaihtelevat.

Oon viettänyt viisi viikkoa Ranskassa pelkin käsimatkatavaroin, joten kyllä max. viikon lomailujenkin pitäisi lähes jokaiselta hoitua, jos vain halua on. Katso edellisen kohdan ensimmäinen lause.

3. Bussit

Muistutus suomalaisille: Euroopassa voi matkustaa maasta toiseen myös bussilla. Mun bussimatka Rouen-Pariisi-Hampuri-Lund oli noin 80€, siinä missä halvimmat lennot olivat reilusti satasen paremmalla puolella. Enkä olisi päässyt näkemään Hampuria.

Tähän tosin pätee samat säännöt kuin edellisiin kohtiin: Flixbus on halpa, mutta kuskit nyrpeitä ja joskus epäkohteliaita. Me jopa ajettiin 100 km aivan väärään suuntaan!

Muiden maiden busseista en osaa antaa ihan kunnollisia vinkkejä, mutta Ruotsissa toimii esimerkiksi Swebus ja Nettbuss ja Norjassa Nettbussin lisäksi myös Nor-way. Ranskassa yksi Flixbussin kilpailija on Ouibus. Blablacar oli uusi tuttavuus Ranskasta, mutta toimii myös muissa maissa. Kimppakyytejä, vähän Uberin hengessä.

4. Alennuskoodit, jäsenyydet ja ikärajoitukset

Norwegianilla saa nuoremmat henkilöt alennusta koodilla "alle26", SASsilla taas on ihan oma hakuominaisuus nuorisomatkoille. Norjassa löydettiin joku koodi ja saatiin ilmainen bussikyyti. Kannattaa googlailla "*yhtiö* promotion code 2017", joskus onnistaa.

Me ollaan Wizzair-klubissa, joka maksaa noin 30€ vuodessa ja jolla saa todella hyviä alennuksia lennoista. Vain Vincent on jäsen, mutta mäkin saan alennuksen aina kun matkustan Vincentin kanssa. Kannattaa harkita, voi maksaa itsensä takaisin jo parissa matkassa.

Siinä missä Suomessa saa jo 16-vuotiaana alkaa maksamaan aikuisten hintaa, ei tämä päde kaikkialla. Ruotsalainen VR (SJ) antaa alennuksia alle 26-vuotiaille (ja alle 19-vuotiaat pääsee vielä halvemmalla). Skånetrafikenin lapsilipulla pääsee 20-vuotiaaksi asti. Toisaalta pitää myös olla tarkka, sillä jos Skånetrafikenilta ostaa lipun Tanskan puolelle on käytössä samat ikärajat kuin Suomessa. Myös reilusti parikymppisten kannattaa siis tarkistaa mahdollisuus nuorisolippuihin!

Ainakin Ruotsissa on myös duo-lippuja, jotka tulevat usein halvemmiksi. Kannattaa siis tarkistaa kaikki mahdollisuudet eikä vaan lätkästä sitä aikuisten lippua.

5. Hakukoneet

Hakukoneet on käteviä, muttei erehtymättömiä. Jos haluaa halvimman mahdollisen tuloksen, saa siihen nähdä aikaa ja vaivaa. Tulisiko heti mieleen etsiä lentoja Bangladeshiin Milanosta? Vincent tajusi, että siellä on paljon bangloja ja näin lennotkin olivat halvemmat. Turkish Airlines lensi Istanbulin kautta, mutta silti olisi Milanosta ostettu lippu ollut halvempi kuin Istanbulista. Yksi lento lisää ja silti halvempi hinta? Selvä.

Joskus selaan näitä "vie minut minne vaan" -vaihtoehtoja, mutta kannattaa muistaa niiden hintojen olevan arvioita. Kerran oli hauissa Senegaliin hinnat 600€, mutta kunnolla hakiessa vaan 400€. Älä siis hylkää kohteita ihan heti.

Päivämäärillä on suuri merkitys ja useimmilla hakukoneilla saa haettua vain yhden päivän kerrallaan. Vaivallistahan se on kun joutuu etsimään parhaimmat päivämäärät parhaimmasta lähtökaupungista, mutta palkitsee lopussa.

Hyviä hakukoneita on mm. MomondoFlygresor ja Skyscanner. Nämä eivät kuitenkaan näytä kaikkia halpayhtiöitä saatika alennuskoodeja. Kiwi näyttää halpayhtiöitä vähän paremmin.

Euroopassa maitse matkustellessa tsekkaan yleensä ihan ekana Google Mapsin ja GoEuron. Kummastakin näkee eri vaihtoehtoja ja yhtiöitä. Hinnat suuntaa antavia, halvimpia metsästellessä kannattaa tarkistaa myös yhtiöiden omat sivut ja ihan Googlen haku "bus Paris to Hamburg" listaamattomien yhtiöiden varalta.

5. Yleinen kikkailu

Jos ei oo jo tullut selväksi, etsimällä mitä ihmeellisempiä vaihtoehtoja pääsee luultavasti halvemmalla. Kun me lennettiin Lissabonista Osloon, oli halvinta pysähtyä yöksi Brysseliin. Meillä tosin oli tuttuja ja ilmainen yöpyminen siellä, mutta kuitenkin.

Oslosta kanssa sitten kyllä oli kikkailut Kristiansandiin. Jos oltaisi oltu enemmän varoissa, oltaisiin vaan lennetty sen puolen tunnin verran, mutta me mentiin ensin bussilla Ryggen lentokentältä bussilla Mossiin, sitten sieltä lautalla Horteniin, sieltä paikallisbussi Tønsbergiin, taas bussilla Sandefjordiin moottoritiepysäkille (Fokserød) ja viimeinkin sieltä bussilla Kristiansandiin. Oli kato halvempaa.
Uskon, ettei suunnilleen kukaan tiennyt yhtäkään noista paikoista, joten tässä visuaalinen esitys

lauantai 5. elokuuta 2017

Päiväni au pairina

Annan nyt vahtimalleni nelivuotiaalle salanimen Adam, joka oli vuonna 2016 kolmanneksi suosituin nimi ranskalaisille poikalapsille (ja joka on lyhyt ja helppo kirjoittaa ilman mitään erikoismerkkejä..)

Kuvaus tyypillisestä maanantaista, keskiviikosta tai perjantaista:

7.30 Herätyskello soi. Adam herää aikasintaan 7.45, mutta yleensä 8-9 välillä. Herään aikasemmin kahdesta syystä: ettei Adam luule herätessään olevansa yksin, ja että itse saan hoitaa aamutoimeni kaikessa rauhassa

n. 8.00-9.00 Adamin aamupala, sitten leikkiä koko aamupäivä. Adamin ehdoton suosikki on pehmoleluilla leikkiminen, mutta joskus vaihtelun vuoksi pelataan myös lauta- ja korttipelejä ja käydään ulkona. Tästä vaihtelusta on pari kertaa saatu jopa itkuraivarit, enkö vaan voisi koko päivää leikkiä doudouilla?!? Adam ei osaa leikkiä yksin ollenkaan, ei ole kuulemma hänen "erikoisalaansa"
Kuvituksena toimii päivien aikana otettuja snäppejä
12.30 Mä valmistelen lounasta, Adam alkaa kattoa Kung-Fu Panda kakkosta.. Alussa katsoi muitakin ohjelmia telkkarista, mutta nyt on kuutena hoitopäivänä putkeen katottu sama leffa

13.00 Leffa tauolle ja komento ruokapöytään. Ranskassa on jälkiruokaa aina lounaan ja päivällisen jälkeen, tosin yleensä se on tasoa juusto, jogurtti ja hedelmät. Aamupala sitten puolestaan on makea suklaalevitteineen, sokerimuroineen ja hilloineen.

13.25 Ensin luen Adamille pari kirjaa ja sen jälkeen tämä siestailee yksin noin tunnin verran. Toivon aina, että nukahtaisi, sillä herra nukkuu öisin liian vähän ja on aika känkkä väsyneenä
Kerran Adam halusi leikkiä itsekseen (!!), joten hän kohteliaasti järjesti myös mulle tekemistä. Näillä oli mun tarkotus leikkiä
14.45 Samaa kuin aamupäivällä, Kung-Fu Panda katotaan loppuun ja leikitään. Välipala syödään neljän aikaan. Välipalaksi on usein tartine eli paahtoleipä Nutellalla, hillolla tai hunajalla, suklaajuoma ja compote eli omenaan pohjautuva hedelmäsose

17.00 Perheen äiti palaa töistä ja mun työpäivä päättyy

Loppupäivän oon vapaa ja teen vähän mitä sattuu. Yleensä oon kotona koneella tai lukemassa ja päivällinen syödään sitten vaihtelevasti 20.00-22.00

Nukkumaan meen aika pian syömisen jälkeen, koska kyllä tää vieraassa perheessä asuminen, vieraan kielen puhuminen ja leikkiminen syö energiaa.
Adam on yleisesti ihan mukava lapsi, vaikka onkin melkoinen valehtelija. Oon tosi ilonen, että päädyin tähän perheeseen. Meidän aikataulut sopi yhteen todella hyvin, eli tulin tänne pari päivää äitin häiden jälkeen ja meen takasin pari päivää ennen koulun alkua. Perheen äiti on ite ollut au pair, joten sain melko reilun sopimuksen eikä multa vaadita mitään ihmeitä. Roueniin oon myös todella tyytyväinen, hyvä sijainti, sopiva koko ja erittäin nätti. 

Nyt mulla on vielä viikko aikaa. Huomenna nään Unkarista tuttua ranskalaisvaihtaria ja pääsen esittelemään tätä hetkellistä kotikaupunkiani!