maanantai 26. helmikuuta 2018

Kämppä videolla

Siivosin ja tuli mieleen tehdä tämmönen. Kuvattu puhelimella, joten katso jos kestät.

Vielä lisään tuohon videoon, että saatiin munkin perheeltä kamaa, mutta ne on lähinnä tylsiä esiteltäviä kuten keittiöjuttuja ja pyyhkeitä.

keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Hyvää kansainvälistä äidinkielen päivää!

Täytyy myöntää. että tänä vuonna edes huomaan koko päivän ensimmäistä kertaa. Päivään tutustuin kesäkuussa Bangladeshin reissulla, ja olenkin jo siitä aiemmin kirjottanut. Saakoon nyt kuitenkin oman postauksensa ihan oikeana päivänä.

Päivä on Unescon kehittämä ja sitä on vietetty vuodesta 1999 lähtien. Bangladesh liittyy päivään erittäin paljon, sillä tämä päivämäärä (21.2.) on valittu vuonna 1952 tapahtuneen kielikiistoihin liittyneen ampumavälikohtauksen mukaan.

Intian jakautuessa Hindu-Intiaan ja Muslimi-Pakistaniin tuli Bangladeshistä osa Pakistania eli Itä-Bengali (vuoden 1956 jälkeen Itä-Pakistan). Banglaa, yhtä maailman suurimmista äidinkielistä, puhutaan myös Intian puolella Länsi-Bengalissa. Bangla on indoarjalainen kieli, eli monet pohjoisintialaiset kielet kuten hindi, urdu, pandžabi ja marathi ovat sille läheistä sukua. Pakistanin kansalliskieli on urdu, eli käytännössä arabialaistyylisin kirjaimin kirjoitettu hindi. Tätä kieltä haluttiin käytettävän myös Itä-Bengalissa eli Bangladeshissä, mikä sai aikaan vastustusta. Helmikuun 21. päivä vuonna 1952 järjestettiin laiton mielenosoitus Dhakan yliopistolla, ja tämä päätyi verilöylyyn poliisin ja armeijan toimesta. Vuonna 1956 banglan kieli sai virallisen aseman.

Shaheed Minar "Martyyrien monumentti" Dhakan yliopistolla
Bengalit väittävät olevansa ainoa kansa, joka on taistellut oikeudesta puhua äidinkieltään. Vaikka tämä väite ei olisikaan ihan totta, eivät bengalit kunnioituksesta kaatuneita kohtaan halua puhua urdua, vaikka osaisivatkin (monet oppivat hindiä Bollywoodia katsomalla ja puhuttuna kyseessä on siis sama kieli, hindustani).

Tuskin tulen edes puhumaan ääneen äidinkieltäni tänään vaan englanniksi mennään koko päivä. Kuulin erään britin käyneen Afrikassa, olisikohan ollut Keniassa, ja tältä kysyttiin äidinkieltä. Englanti ei kuulemma sellainen ole, koska kaikilla on oma äidinkieli ja englanti on vain lingua franca. Vaikken näin ajatelekaan, kyllä mua harmittaisi jos englanti olisi mun ainoa äidinkieli. Facebookin kieliryhmissä monet britit ja jenkit on valitelleet juuri sitä, miten englanti on ensimmäisenä kansanvälinen kieli ja vasta toisena heidän äidinkielensä. Toki luultavasti suurin osa näiden maiden asukkaista on enemmän kuin tyytyväisiä nykyiseen kielitilanteeseen ja vain kieli-ihmiset harmittelevat. Itse olen suomeen tyytyväinen, sopivan pieni ja eksoottinen mutta tarpeeksi iso koulutuksen, kirjallisuuden ja muun kommunikaation kannalta.