torstai 13. joulukuuta 2018

Luukku 13: Saako poika olla lucia?

Tämä postaus on osa ulkosuomalaisten bloggaajien yhteistä joulukalenteria, jossa voit joka päivä lukea jouluisista ja joulukuisista asioista eri puolilta maailmaa. Artikkelin lopusta löytyy lista kaikista osallistuvista blogeista, käy kurkkaamassa!

Instagram:  #ulkosuomalaistenjoulukalenteri2018

Varmaan jokaiselle suomalaiselle tulee ruotsalaisesta joulusta mieleen lucia, sillä se on varmaan näkyvin ero naapurimaiden joulunvietossa, ja tämän lisäksi suomenruotsalaiset pitävät huolta perinteen näkyvyydestä myös kotimaassa. Meillä oli koululla viime vuonna luciakulkue, johon piti suostutella kuorolaulajia leffalipuilla useaan otteeseen... Olisin muuten mennyt Ruotsi-kokemusta täydentämään, mutta silloin oli aika monet deadlinet niskassa ja ihan kaikkiin harjoituksiin en olisi päässyt. Katsomaan kuitenkin menin, juhlasalissa valkokaapuiset kynttilöineen lauloivat lauluja. Tunnistin jopa yhden niistä, siis sen ainoan lucialaulun minkä varmaan jokainen suomalainen tietää. Taivaalla tähtivyö...

Kuvatukset Pixabaystä, sillä mulla ei nyt kerta kaikkiaan ole mitään edes vähän aiheeseen sopivaa ja hyvälaatuista

En nyt voi väittää tuon otsikon kysymyksen olevan enää mikään kuuma puheenaihe enää tänä vuonna, mutta kyllä siitä silti puhutaan. Pari vuotta sitten Åhlénsin mainoksessa näkyi tummaihoinen poika luciana, ja ilmeisesti tästä on lähtenyt kysymys liikkeelle: kuka saa olla lucia? Twitterissä oli myös häshtäg #JagÄrLucia, jossa kaikennäköiset ihmiset kuvasivat itseään luciana. Joidenkin mielestä siis ihan kaikkien pitää saada olla lucia, kun taas toisten mielestä poikalucia on verrattavissa whitewashingiin: Lucia oli ihan oikea nainen, jonka miehet polttivat elävältä. Kuten valkoihoisen ei ole soveliasta näytellä tummaihoista henkilöä, ei miehellä ole oikeutta ottaa sorretun naisen roolia. Toisaalta taas Ruotsissa monet arvostavat sukupuolitasa-arvoa, joten heidän mielestään poikien pitäisi saada tehdä samoja asioita kuin tyttöjenkin (ja tietty toisin päin). 

Tummaihoisen lucian vastustukseen/puolustukseen ei varmaankaan tarvita sen enempää selittelyjä...

Uskon, että monen mielestä tämmöinen on turhaa vinkumista. Vaikka itselläni ei olekaan lucian sukupuoleen liittyen suuria tunteita, on keskustelu ja kyseenalaistaminen ihan tervetullutta. Aina sanotaan, että pitäisi keskittyä "oikeisiin" ongelmiin, mutta tämmöisiin pienemmän skaalan ongelmiin on hieman helpompi puuttua kuin nälänhätä ja sodat on lopettaa. Ihmisiä on tyhmää leimata vinkujiksi tai naisvihaajiksi vain asiallisen keskustelun perusteella.

Sitten taas siihen jouluun.

Ehkä Skåne on Skåne, mutta mielestäni ei lucia ollut paljoakaan enemmän esillä kuin Suomessa. Suomessa se ehkä jopa korostuu, sillä se on vähän erikoinen vähemmistön juhla. Lucia ja Ruotsi = myytti. Ainakin vähän.

Muuten ruotsalaiseen joulunodotukseen kuuluu lussekatit eli sahramipullat, sahrami ylipäätään, piparit ja miedosti alkoholillinen glögi. Ruotsinsuomalaiset saavat vääntää torttuhillot kuivatuista luumuista tai käyttää outoja kroatialaisia hilloja (khm).

Hyväntekeväisyystapahtuma Musikhjälpen on myös uudempi osa joulunaikaa, ja tänä vuona tämä viikonmittainen tapahtuma on oikeastaan Lundissa käynnissä juuri nyt. Tämän vuoden teema on "Alla har rätt att funka olika."

Eilisen luukusta Tahdon Asiat - Luukku12: Christmas in the Rain voi käydä lukemassa Jenkkilän joulunajasta!

Tässä sitten kunnon lista joulua ulkomailla:

Luukku 12: Tahdon Asiat / USA
Luukku 24: Life in English / Australia sekä Konalla / Hawaii, USA

torstai 29. marraskuuta 2018

Video Makedoniasta

Oon jo jonkun aikaa halunnut kokeilla vloggausta kun tämä blogaaminen on jo aika tuttua. Toisaalta siinä saa paremmin fiilistä esille, mutta toisaalta taas infopuolta piti leikata aika roimalla otteella. Tykkään siis aina selittää kaikkea historiaan ja muuhun liittyvää.

Tää on siis mun ensimmäinen "kunnollinen" video, joten piti opetella _ihan_ kaikki. 

Skopjessa ollaan käyty ennenkin, siitä tavallinen blogiteksti täällä.

Videon pääse näkemään myös suoraan YouTubesta tästä, jos se tuntuu paremmalta vaihtoehdolta.


keskiviikko 21. marraskuuta 2018

To IB or not to IB - Suosittelenko IB:tä?

Tästä olen jo useamman kerran maininnut joskus postaavani ja nyt sen teen. Ysiluokkalaiset varmaan jo miettivät että mihin pitäisi hakea ja ehkä joku miettii IB:tä. Tämä teksti on aika salty mutta sain ihan hyvät arvosanat, eli tämä ei johdu katkeruudesta :D

Ihmisiä on tosi paljon erilaisia ja joillekin IB sopii, mutta itselleni ei oikeastaan. Sen tiesin jo alkuun ja mitä enemmän sain tietää IB:stä sitä enemmän se ärsytti. Nyt viimeisimpänä tänään sain nähdä eri aineiden pistetaulukot, ja parhaimman arvosanan saaneiden määrä vaihteli 1,5 ja 67,9 prosentin välillä... Toki joissakin aineissa voi olla keskimääräisesti parempaa porukkaa ja joku aine voi olla vaan helpompi, mutta tällaiset erot on kuitenkin mun mielestä ihan liian isoja. Esimerkiksi jo eri äidinkielien (Language A) välillä erot olivat tätä luokkaa, vaikka periaatteessa kyseessä pitäisi olla sama aine eri kielillä. Tänne voi itse mennä vertailemaan.

IB Memes for Risk-Taking Teens (Facebook)
Toinen IB:ssä kyrpivä asia on Internal Assessment (IA) ja niiden arvostelut. Näiden osuus arvioinnista on usein n. 20%, mutta joskus jopa 50%. IA:t siis ovat yleensä esseitä mutta joskus myös esitelmiä tai suullisia kokeita, jotka opettaja arvioi ja joista lähetetään muutama näyte IB:lle. Näiden näytteiden mukaan sitten kaikkien pisteitä voidaan muuttaa, ilman että niitä tekstejä edes luetaan. Sen lisäksi, että tämä systeemi vaatii opettajalta äärimmäistä johdonmukaisuutta, se on myös todella epäreilu paremmille oppilaille. Jos joku oppilas ansaitsee täydet pisteet ja ne myös saa, mutta opettaja on muuten ollut liian lepsu, otetaan pisteitä pois myös tältä täydet pisteet ansaitsevalta. Näitä ei edes saa tarkastettua Enquiry Upon Resultissa (EUR), josta siis maksetaan. Satasella kyllä katsotaan ne mitä on jo kerran katsottu, mutta IA pitäisi tarkistaa koko luokalta niin eihän niitä IB tarkista vaikka maksettaisiin. Terkuin: Multa otettiin viisi pistettä, ja tarvitsin vain kaksi parempaan arvosanaan (edes täydet pisteet eivät olisi auttaneet kun sain 19/20 opettajalta).

Smart IB Memes (Facebook)
Nuo nyt voivat vaikuttaa keneen tahansa tuurin mukaan, mutta on myös pari asiaa miksi IB ei välttämättä sovi tietynlaisille ihmisille. Jos haluat vaikkapa lääkikseen, sun täytyy tehdä yksi luonnontiede IB:n ulkopuolella, sillä IB sallii maksimissaan kaksi ainetta samasta ryhmästä. Tästä en ole ihan varma Suomessa, mutta näin Ruotsissa ja Norjassa.

Itselläni ei ollut vastaavaa ongelmaa, mutta kyllä Suomen lukioon verrattuna on vähän valinnanvaraa. Tää oli siis lähinnä vähän ärsyttävää, mutta ei mitenkään järisyttävää. Jos et vielä tiedä, IB:llä siis valitaan yksi aine kuudesta ryhmästä (äidinkieli, vieras kieli, yhteiskuntatieteet, luonnontieteet, matikka ja taide tai toinen aine yhdessä edellisistä ryhmistä). Itselläni nämä siis olivat English A language&literature, Swedish B, French B, History, Environmental Systems and Societies ja Math. Studies, joista hissa ja vieraat kielet laajempaa kurssia eli HL (higher level). Tämmösellä setillä tämmönen humanistihippi pääsi menemään.

IB Memes for Risk-Taking Teens (Facebook)

Kaikista typerintä on ehkä se, että siitä ei oikeastaan ole mitään hyötyä ulkomaalaisiin yliopistoihin hakemisessa. Kaikki mun valitsemat koulut hyväksyy myös Ylioppilastutkinnon, ja mun pitää kuitenkin tehdä kielitesti. Enhän tässä opiskellutkaan kuin pari vuotta englanniksi ja englantia äidinkielenä hyvin arvosanoin. Ei juu kirpase maksaa 150€ enkkutestistä tämän jälkeen. Tässä toki on yliopistoilla eroa ja jotkut eivät vaadi enää mitään testejä. 


Mutta olihan siinä IB:ssä jotain hyvääkin. Oli tosi kivaa päästä kokemaan kansanvälisessä ympäristössä opiskelua. Hissassa mentiin tosi syvälle niihin meidän aiheisiin, mitä ei Suomessa tehdä samalla tavalla. Ranskaa opin ihan oikeasti puhumaankin, enkä vain kirjoittamaan kuten moni Suomessa valmistuva. Englantikin vahvistui. Vaikka valinnanvara onkin pieni, on se isompi kuin monien muiden lukiotutkintojen. Joidenkin mukaan IB valmistaa yliopistoon paremmin kun monet muut tutkinnot, mutta tästä en oikein tiedä.

Mun täytyy myös ihan rehellisesti sanoa, että IB ei ainakaan mulle tuottanut yhtä paljon töitä kuin odotin. Joo kyllähän vikana vuotena piti kirjoittaa monta tuhatta sanaa sinne ja tänne, mutta olin aika laiska ja sain kuitenkin ihan hyviä tuloksia. Tän ei nyt ole tarkoitus rohkaista muita olemaan laiskoja, mutta tää oli mun oma kokemus. Ekana IB-vuotena oli hommaa suunnilleen yhtä paljon kuin suomalaisessa lukiossa, jota kävin siis yhden vuoden. Kakkosvuosi oli tosiaan kiireisempi, mutta kuitenkin ihan ok.
Smart IB Memes (Facebook)
Kaikki IB:läiset valittaa CAS:istä, joka on siis pakollista koulun ulkopuolista toimintaa (Creativity, Action, Service). En kyllä tiedä yhtään ketään, joka ei olisi viimeistään reflection -vaiheessa suoltanut vähän sitä itseään, koska ei se joogaminen nyt ihan oikeasti muuttanut mun elämää kovin paljoa. Tämä blogi oli muuten yksi noista CAS-jutuista, ja luovalla mielellä tästä osiosta suoriutuu aika helposti.
IB Memes for Risk-Taking Teens (Facebook)

Itselleni IB ei siis ollut se nappivalinta, mutta ei myöskään helvetin seitsemäs taso. Se sopii parhaiten ihmisille, jotka pitävät vähän kaikesta ja erityisesti luonnontieteistä, sillä niissä aineissa IB kuulemma kukoistaa. Mitä paremmin osaa englantia, sitä helpompaa oppiminen tietenkin on, mutta englannin ei tarvitse olla täydellistä alussa (eikä edes lopussa). Koulussa oppii kyllä sen mitä tarvitsee ja englanniksi opiskeluun tottuu todella helposti. En puhu ranskaa sujuvasti, ja silti alkukankeuden jälkeen oli aika helppoa kirjoittaa 4000 -sanainen essee ranskaksi. Toki olen vähän kieli-ihmisiä, mutta englanti ei useinmiten ole se kynnyskysymys. Sen ei pitäisi myöskään olla se syy, miksi tälle linjalle lähtee, sillä IB on paljon muutakin kuin englantia ja kansainvälisyyttä.

Tällainen oli mun kokemus, mutta monilla muilla oli paljon parempi. Kaikki riippuu koulusta ja siitä, millainen oppilas on kyseessä. En siis voi sanoa suoraan joo tai ei tuohon otsikon kysymykseen.

Tältä tuntuu nyt. IB Memes for Risk-Taking Teens (Facebook)

lauantai 18. elokuuta 2018

Ruotsin väreissä Kielitietieteen olympiadissa Prahassa

Kuten otsikkokin kertoo, pääsin edustamaan Ruotsia kansainvälisessä kielitieteen olympiadissa (International Linguistics Olympiad - IOL). Tämänvuotinen kilpailu oli kuudestoista ja se järjestettiin Prahassa. Ennen varsinaista kilpailua (26.-30.7.) Ruotsin joukkue vietti viikon Prahassa harjoitusleirillä.

Sven, Ruotsin maskotti

Nämä oli hyviä viuhkoja siinä kuumuudessa

Tämä olympiadi taitaa olla yksi vähiten suosituista lukio-olympiadeista, ja Suomestakin lähetettiin ensimmäinen joukkue yli kymmeneen vuoteen tänä vuonna. Kilpailun laatua on vähän vaikea selittää, mutta lyhyesti sanottuna tehtävät ovat kieliin liittyviä logiikkaongelmia. Kilpailijoiden ei ole tarkoitus puhua kyseisiä kieliä, ja tehtävistä voi suoriutua ilman minkäänlaista kielitiedeosaamista (tokihan se auttaa, kun osaa etsiä tietynlaisia asioita). Suurin osa osallistujista olikin siis matematiikkaihmisiä. Täältä löytyy tän vuoden yksilöfinaalitehtävät suomeksi. Tehtävä numero kakkosen tyyliset tehtävät on mun suosikkeja, ja tänä vuonna tuo sattui vielä olemaan helpoin sekä äänestyksen että pisteiden perusteella.

Itselläni varsinainen kilpailuosuus ei mennyt erityisen hienosti, enkä sitä odottanutkaan. Sen sijaan yllätin itteni olemalla yksi sosiaalisimmista osallistujista (nörttien seassa se nyt ei varmaan mikään saavutus ole) ja käteen jäi tuttujen lisäksi myös potentiaalisia ystäviä.

Vaikeimman tehtävän (nro 4) tilastoja... Maksimipisteet on siis 20


Ensimmäinen viikko vietettiin hotellissa vain ruotsalaisten kesken. Lähes joka päivä harjoiteltiin kymmenestä seitsemään, joten aikaa kaupungin näkemiselle ei ollut ihan hirveästi. Ehdin kuitenkin nähdä tärkeimmät nähtävyydet ja vähän muutakin. Yllätyksekseni olin ainoa, jota moiset hommat kiinnostivat, joten seuraa ei oikein herunut.











John Lennonin muuri







Varsinaisen kisan aikana sitten majoituttiin yliopiston kampuksella (Czech University of Life Sciences Prague). Muuten tässä ei ollut mitään valittamista, mutta ruokalasta ilmoitettiin vain paria päivää ennen kilpailua, että vegaaniruokaa ei ole tarjolla ":)" Voin kertoa, että Budapestin (muutenkin hyvä) tarjonta oli aika taivaallista muutaman päivän riisin/perunoiden ja salaatin jälkeen. Ruotsin joukkueessa yli puolet oli lakto-ovoja, joten harjoitusleirin aikana ruoka-asiat oli kyllä otettu hyvin huomioon.
Prahan vegaanivalikoima on erinomainen, mutta valitettavasti en päässyt sitä paljoa kokemaan yhteisten ruokailujen takia. Kerran pääsin maistamaan perinteistä svíčkováta tempellä

Asuntoloita
 Varsinaisten kilpailujen lisäksi tshekkiläiset olivat järjestäneet luentoja, matkan Kutná Horaan ja perinteisen Jeopardy-illan. Jeopardy on siis anglomaailmassa suosittu visailupeli, josta meillä oli kyllä ihan eri versio käytössä.

Jeopardy


Kutná Horassa mielenkiintoisin asia oli luukirkko, josta löytyy 40 000 ihmisen luita.




Olen todella iloinen, että sain mahdollisuuden osallistua tähän! Muistan, kun joskus Ressussa puhuttiin biologian olympiadista, ja mieten miten siistiä olisi osallistua sellaiseen (jos en siis vihaisi biologiaa ja lähes kaikkia muita aineita, joissa näitä olympiadeja järjestetään). 

Prahasta sitten matka jatkui bussilla Budapestiin, josta enemmän seuraavassa postauksessa.

torstai 9. elokuuta 2018

Pari viikkoa Suomessa

Tänäkään kesänä en malttanut pysyä kotona, vaan reissun päällä on nyt oltu 43 päivää ja vielä viikko olisi edessä. Tällä hetkellä oon Budapestissä, mutta tässä postauksessa puhutaan vain loman Suomi-osuudesta.

Suomeen siis lensin 27.6. ja vietin siellä reilut kolme viikkoa. Se menikin tosi nopeasti, mutta ainakin nopeasti ehdin nähdä melkein kaikkia. 

Pakollinen peltokuva, kun kerran tuolla maalla oltiin
Viimeinkin kävin lähinähtävyydessä eli Runebergin kodissa Porvoossa

Googlen joku asia teki automaattisesti kahdesta kuvasta tällaisen panoraaman :D Porvoosta tämäkin siis
 Lähinähtävyydet eivät päättyneet Porvooseen, sillä Lahdessa kiivettiin (hissillä) mäkihyppytorniin ja käytiin Hollolan keskiaikaisessa kirkossa.

Yksi ilta päätettiin kävellä Kalliosta Lauttasaareen. Tuona päivänä tuli muutenkin käveltyä, joten loppusaldo oli 20+ km
Se perus
Artsy kuva Lintsiltä veljen kanssa. Kävin ekaa kertaa kaikissa laitteissa

Metsäseikkailuja
Ja koska lukiosta valmistuminen on maailman tärkein asia, piti sitä juhlia uudestaan. Nyt pääsi enemmän sukulaisia ja kavereita mukaan ja veljetkin oppivat paikkansa:
Tällä kertaa vegaanitarjoiluihin kuului Apetitin kasvisjauhispizzaa, perunamykyjä tofulla ja ilman, kroisantteja vegaanijuustolla ja ilman, rieskarullia vönerillä ja påMackanilla, härkispiirakkaa, vadelmajuustokakkua, marenki-sitruunapiirakkaa, Sorttiinan vegaanisia kakkuja, linssisipsejä ja karkkia.

Söin koko reissun aikana noin 60 karjalanpiirakkaa :D Nyt on vähän tankattu seuraavaa reissua varten, vaikka ei mua nytkään haittaisi niitä syödä...

Tämän jälkeen kävin kieliolympialaisissa Prahassa ja nyt olen Budapestissä, mutta säästän ne myöhemmälle jättipostauksen välttämiseksi. Huomenna on odotettu päivä, sillä pääsen Sziget-festareille kuuntelemaan Lana Del Reytä.

perjantai 22. kesäkuuta 2018

Studenten 2018 - Ylioppilaaksi Ruotsissa

Ruotsissa jopa saman kaupungin lukiot valmistuvat eri päivinä ja oma päiväni oli jo tiistaina 5.6. Kesäkuun ekoina viikkoina melkein joka päivä on pillien ja torvien kuulemisen jälkeen nähnyt joukon valkolakkisia.

Kaksi vuotta sitten olin Vincentin juhlissa, jotka mun mielestä oli aikataulultaan erittäin huonot vieraille. Nyt sain nähdä, että kyllä myös valmistuvana aikaa saa tuhlata odotellen pitkin päivää. Tämä on ehkä pienempi ongelma pienempien ja tiiviimpien luokkien kanssa, jotka ovat viettäneet kolme vuotta samoilla tunneilla ja nyt sanoivat toisilleen hyvästit. Meidän luokalla on kuitenkin 70 oppilasta ja kaikilla omat lukujärjestykset, joten meille ei ollut syntynyt vastaavaa yhteilöllisyyttä hyvästeltäväksi.
Löysin hyvän käytetyn suomalaisen lakin, joka ei kuitenkaan eronnut kovin paljoa ruotsalaisista. Tytöillä on tapana olla valkoista päällä
Ruotsissa hatut ovat kustomoidumpia, kalliimpia ja omasta mielestäni halvemman näköisiä :D Malleja on kaksi: isompi Uppsala ja suomalaisempi Lund. Sivuilla kuten Crownstudent voi suunnitella oman lätsänsä nimineen ja muine teksteineen. Tämän lisäksi lukiolinja näkyy siihen tarkoitetussa nauhassa ja kokardissa - IB:n väri on vaaleansininen.

Päivä alkoi 9.30 koulun edessä olevassa puistossa valokuvaamisella. Ryhmä- ja yksittäiskuviin meni ehkä tunti, jonka jälkeen mentiin erään luokkalaisen puutarhaan shampanjabrunssille. Joskus tämä hoidetaan ravintolassa, mutta me päätettiin "swishata" (vrt. MobilePay) rahaa porukalle, joka sitten osti perusjuttuja kuten leipää ja hedelmiä kaikille. Syömisten ja kuohuvan lomassa sitten allekirjoitettiin toistemme hattuja ja jaettiin jokaiselle titteli. Aiemmin oli kaikille ehdotettu titteleitä, joista oli valittu kolme parasta äänestettäväksi. Mä oon nyt "Luokan matkailija".
Budapestissä asuin ihan Törleyn nurkilla, joten tämä oli hyvä valinta
Tämän jälkeen oli sitten odottelua vajaat neljä tuntia. Käytiin syömässä Maxissa (paikallinen Hese) juhlatamineissa ja odoteltiin koulun pihalla. Nämä tunnit tuntuivat tosi hukkaan heitetyiltä, mutta ainakin kaupungilla sai muutamia onnitteluita ja päästiin bussiinkin ilmaiseksi hatut päässä. En tiedä mitä mieltä muut matkustajat olivat siitä, että kuski huudatti meitä sanoen aina vaan että lujempaa :D Täällä valmistuminen on todellakin äänekästä puuhaa, sillä pelkän huudon, laulamisen ja huutolaulamisen lisäksi apuna on myös kaikenmaailman pillejä ja torvia.

Lava ja piha ennen vieraita
Kolmelta päästiin sitten sisälle kouluun, jossa pidettiin muutamat puheet ja laulettiin mulle tuntemattomia lauluja - ja metelöitiin. Koulun pihalle alkoi valua porukkaa, sillä täällä THE moment on koulusta ulosjuoksu ja lavalla tanssiminen. Tästä sitten jatketaan pikaisesti oman porukan luokse (joka löytyy kyltin avulla), saadaan vähän krääsää kaulaan ja jatketaan rekoille. Rekkaosio ei kovasti eroa penkkareista, joskin lakanat ovat paljon huonolaatuisempia eikä karkkia heitellä. Tämän lisäksi rekat menee yksitellen omia reittejään, ja monet ajelevat ympäriinsä omissakin autoissaan.



Tunnin rekkakierroksen jälkeen oli aika varsinaisille juhille, jonne pääsin seitsemän aikoihin. Odotin parin vieraan minijuhlaa, mutta lopulta vieraita tulikin noin kymmenen - suurin osa Suomesta. Hoidin melkein kaikki tarjoilut itse edellisenä iltana, ja näissä vegaanijuhlissa oli täytettyjä kroisantteja, sieni- ja nyhtökaurapiirakkaa, patonkipaloja hummuksella ja tomaatilla, sushia eri täytteillä, lokumia (Turkish Delight), valkosuklaa-vadelmajuustokakkua ja päärynä-kinuskipiirakkaa. Juustokakku näytti olevan suosituinta, eikä turhaan.

Omat juhlat jäivät vähän kesken, sillä olin saanut kutsun libanonilaisen luokkakaverin juhliin Turning Torsoon, Pohjoismaiden korkeimpaan rakennukseen. Itselleni tulee toiset juhlat Suomessa, joten tämmöistä tilaisuutta ei voinut jättää kokematta. Saavuttiin paikalle vasta kymmeneltä, mutta juhlat olivat silti ihan käynnissä itämaisen ruoan ja tanssin merkeissä. Vähän yllättäen ja yolo-meiningillä lähdettiin luokkalaisten suostuttelemina toisen luokkalaisen kotibileisiin. Itse kukin vähän pettyi, minä koska juhlat olivat ulkona kylmässä ja muut huonon musiikin takia, joten lopulta lähdettiin aika pian pois ja päivä päättyi neljältä aamulla. Tässä vaiheessa olin ollut hereillä jo 22 tuntia, mutta se ei tuntunut missään. Kotiin kävellessä aamuyöllä joku (ihan selvinpäin oleva) aloitti taas keskustelun hatun takia, ja tämä oli ihan kiva lopetus päivälle.

Libanonilaisia tarjoiluita

Aiemmin mainitsin huonosta aikataulusta - ensinnäkin koulu oli jostain syystä päättänyt laittaa IB:n valokuvaukset ihan ensimmäisiksi, mutta silti me juostiin ulos koulusta ihan viimeisinä (mä olin itse asiassa ihan vihoviimeinen - parhaat vikana eiks niin). Toisekseen, odotusaikaa oli keskellä päivää monta tuntia, mutta kuitenkin illalla oli tosi vähän aikaa. Tämä siis johtuu siitä, että arkipäivänä mahdollisimman moni vieras ehtisi koululle ulosjuoksuun, mutta en silti ole tämän järjestelyn suuri fani. 

Päivä oli todella kiva, mutta silti vähän irrallinen. Kokeet loppuivat jo viikkoja ennen, kun taas tulokset tulevat vasta heinäkuussa. Elokuussa on kyllä jonkinlainen seremonia pelkille IB:läisille, joka on sitten ehkäpä lähempänä suomalaista virallisempaa meininkiä. Ainakaan Ressussa mun käsittääkseni ei IB:läiset edes osallistu kansallisen puolen lakkiaisiin, joten oli kuitenkin kiva olla mukana myös näissä ruotsalaisten menoissa.

Lukio meni ohi ennen kuin edes huomasin - tämä varmasti johtui tästä maisemien vaihtelusta, jonka takia en oikein ikinä ehtinyt täysin kyllästyä yhteen paikaan. Tulokset saatuani teen postauksen IB:stä niille, jotka sinne hakemista harkitsevat ensi vuonna tai joskus myöhemmin. Yleisesti ottaen lukio oli ihan mukava kokemus, vaikka tiesinkin etukäteen, etten rakastaisi IB:tä. Nyt aika matelee, enkä voi uskoa viimeisen kokeen olleen vain 35 päivää sitten!

Kansainvälinen valkolakki kiittää ja toivottaa hyviä juhannuksia.