tiistai 21. lokakuuta 2014

Wien ja Sopron 17.-19.10.2014

Perjantaina sain nukkua niin pitkään kuin halusin ja mitä tapahtuukaan: herään kaheksalta. Mihin tää maailma on menossa?

Kai se oli ihan ymmärrettävää, puolilta päivin kuitenkin tavattiin vaihtareiden kanssa WestEndissä ja otettiin matka kohti Itävaltaa ja Wieniä (joka on muuten randomisti Bécs unkariksi..) Kyseessä oli siis Rotaryn retki, jonka tarkotuksena oli kuulemma vaan se, että tavataan vaihtareiden kanssa :D Nähtiin Wienissä myös Itävallan vaihtareita. Olisi kyllä tarvittu paljon enemmän aikaa niiden kanssa! Onneksi ne kai tulee huhtikuussa tänne Budapestiin.

Tosiaan, aika Itävallan vaihtareiden kanssa oli rajallinen, joten mun pääintressi ei varsinaisesti ollu valokuvaamisessa. Räpsin vaan kuvia sieltä täältä ja sen huomaa. Vähän harmittaa, kun esim. Stephansdom meni vähän ohi pelkästään vaihtareille pälättäessä. Mielummin kuitenkin näin päin.
Väliajalta (? onkse sen nimi? Se tauko kuiteski). Oltiin jopa niin paljon perillä tosta, ettei tiedetty että loppuko se kokonaan vai oliko tää vaan tauko.
Perjantai-iltana meillä oli kaiken säädön jälkeen 20 minuuttia aikaa valmistautua teatteria varten. Kyseessä oli musikaali Kiss me, Kate. Se oli ihan okei ja aina välillä ymmärsin jotain saksaksi, mutta juoni ja idea meni kyllä ohi ja kovaa. 
Joku museo (:D hyvin kiinnitin huomiota, tuollakin kupattiin parikytä minuuttia pihalla. En tiiä miksi.)
Lauantaina rytmi oli suunnilleen tämä: venailtiin vaikka kuinka kauan kaikissa random paikoissa, juostiin kauheella kiireellä jonnekkin ja sitten vetelehdittiin siellä kunnes taas tuli kiire. Kävi kyllä vähän sääliksi niitä Rotexeja, jotka yritti liikuttaa tätä 60 vaihtarin laumaa kun kaikki pysähty kuvaamaan ja ottamaan selfieitä (joita muuten on ihan liikaa tältä reissulta..)
Kuten näkyy, nää kuvat on vaan nopeita räpsyjä lennosta. Parempi kuin ei mitään, kai?
Spot the Finn. Parlamenttitalon edessä. Toi oli semmonen kreikkalaistemppelin tyylinen myös sisältä
Oli niin ihanaa, kun saksaa oli joka puolella (tää nyt on aika huono esimerkkikuva). Ja itävaltalaisilla on söpö aksentti :3
Itävallassa on yksi suomalainen vaihtari, Nelli! Oli kyllä niiiin outoa puhua suomea ja perjantaina ei meinannut onnistua.. vaihettiin hetkeksi englantiinkin. Kaikki oli muuten ihan innoissaan ja käski meidän puhua suomea, koska ne halusi kuulla. Meillä oli sitten usein semmonen piiri ympärillä ihmettelemässä
Schönbrunnista. Siellä ei tavallaan saanu ottaa kuvia, mutta piti nyt tosta yks ottaa. Sitäpaitsi ne kielsi vaan kamerat. Tää on puhelimella. Eh.
Tykkäsin Schönbrunnista tosi paljon ja oli jotenkin kiva bongata sieltä kaikkia hallitsijoista, joista oli kuullut vähän jotain. Kuten nyt vaikka Marie Antoinette ja Sisi.
Lauantai-iltana tultiin sitten takaisin Unkariin (en ees huomannu rajaa ja yhtäkkiä vaan oltiin Sopronissa ja olin ihan whaat ollaanko jo Unkarissa. En ollu ainoo ihmeissään oleva.)
Länsi-Unkarin yliopisto. Painottaa joihinkin metsäjuttuihin
Tossa meille sanottiin, että joku hälytys pitää ottaa pois päältä ja menee pari minuuttia. Lopulta venattiin tuolla tunti ja ei edes päästy sisään.. tuolla olisi kai ollut kaikkia puihin liittyviä pelejä ja muuta.
Tasainen Unkari. Tää ei oo paras kuva, varsinkin tuolla itäpuolella se näyttää paljon vahvemmalta kun ei oo niin paljoa puita. Otan kuvan joskus kun mennään sinne seuraavan kerran.

Koko Unkarin poppoo Wienissä (c) Oliver
Sopron oli nätti renessanssityylinen kaupunki ihan läntisessä Unkarissa. Joskus Itävalta-Unkarin hajoamisen aikaan niillä oli äänestys, että kumpaan maahan liitytään ja he sitten valitsivat Unkarin. Siellä oli paljon saksankielisiä kylttejä ja koulussa jengi opettelee enemmin saksaa kuin englantia. Sopronin saksankielinen nimi on Ödenburg. Madison Alaskasta muuten asuu siellä.

Kuvia en ottanut, koska lauantai-iltana oli ihan pimeää ja oli muutenkin ihan väsynyt. Sillä tavalla väsynyt, että hihitti kaikelle... onneksi en ollut ainoa, mutta monesti kyllä pyysin huonekavereilta anteeksi että en oikeesti oo tällanen.. kyllä ne sen tietääkin. Mä kuulemma näytän muuten kokoajan surulliselta, joten pari tyyppiä otti asiakseen etten ikinä saanut olla hetkeäkään yksin :') Ihania nää meksikaanit ja brassit (joita Unkarissa on muuten ihan luvattoman paljon ja Itävallassa oli vaan pari)

Koitinpa muuten Itävallassa puhua ruotsia ruotsalaiselle vaihtarille, ja siitäkin vähästä puolet oli saksaa.. Men jag vill inte glömma svenska! (Mulla ei oo mitään hajuu ton lauseen oikeellisuudesta) Koska totta puhuen ruotsi on musta ihan kiva kieli. Myös ranska meinaa unohtua.. täällä on kyllä ranskalaisvaihtari, mutta vaikka se onkin mun ihan hyvä kaveri, niin en uskalla puhua ranskaa sen kanssa kun hän kyllä kuuluu siihen joukkoon, joka ei yhtään anna virheitä anteeksi (en muista, että oonko jo tästä avautunut täällä). En jaksa kokoajan katsoa tuhahtelua ja silmienpyörittelyä.

Menipä ohi aiheen. Kaikenkaikkiaan reissu oli tosi kiva, muttei kyllä oikein antanut Wienille oikeutta, kun meillä oli niin vähän aikaa ja sekin meni sitten vaihtareiden kanssa. Näkemän perusteella kuitenkin tultiin siihen tulokseen, että Budapest on kivempi kaupunki. Ehkei ihan niin siisti, mutta tykkään enemmän tästä arkkitehtuurista. Wien oli vähän yksinkertaisempi, vaikka oikein koristeellinen sekin. Kyllä joskus uudestaan haluaisin käydä, vaikkei mitään kauhean suurta säväystä tehnytkään. Tai ehkä juuri siksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti