lauantai 29. marraskuuta 2014

Syyt mun vaihtarikiloihin osa 2: Kouluruoka

Nyt ei voi valittaa siitä, etten kirjoita tarpeeksi usein! Tänään tulee nimittäin jo toinen postaus. Sen kunniaksi, että mun kone suostui ekaa kertaa reiluun kolmeen kuukauteen yhdistämään nettiin! Halleluja ja maailman kahdeksas ihme!

Otsikko on siitä hämäävä, että kouluruoka ei ole syyllinen mun vaihtarikiloihin. Tää kouluruoka on yleensä vaan niin outoa, ettei unkarilaisetkaan tiiä, että mitä siinä lautasella on. Joskus meillä on myös normaaleja ruokia (leivitettyä kanaa ja riisiä, lihaa ja perunaa, pastaa ja sienikastiketta yms), mutta turhan usein on jotain ihan muuta.

Sam seuraavissa kuvissa demostroi meidän päällimäisiä tunteita kouluruokaan liittyen:
En muista, että oonko jo aikataulusta kertonut, mutta syömässä käydään viidennen tai kuudennen tunnin jälkeen (12.30 tai 13.35), mä käyn aina viidennen. Meillä kyllä kai on jotkut aikataulutkin, että milloin mikäkin luokka menee, mutta ei niitä kukaan noudata eikä niistä mulle oo mitään puhuttu. Aikaa syömiseen meillä on ihan liian vähän: kaksikymmentä minuuttia. Siihen on kyllä tottunut. Suomessakin joutui ruoan aika ripeeseen tahtiin syömään, mutta kyllä ekoina päivinä jäi täällä puolet perunoista lautaselle.
Mun ruokakortti. Tää on syyskuulta, koska siinä on vasta eka leima (kuukausittain viedään shekki kouluun. Se maksaa jotain pari-kolmekymppiä). Plus mun koulu luulee että mun nimi on Michela (se lukee myös parissa muussa lapussa)



Kysyin vieressä istuvalta että mitä tää on ja ei tiennyt. Ei maistunut oikein miltään.
 Hyviäkin puolia löytyy: ruoan kanssa on aina keittoa! Ja leipää. Syön sitten niitä koko rahan edestä. Aina silloin tällöin saatiin syksyllä myös omenoita.
Jos on kasviksia niin se on suolakurkkua tai hapankaalia
 Ruoka voi olla myös makeaa, kerran meillä oli esim. pastaa makean raejuuston ja tomusokerin kanssa. Sen lisäksi myös vähemmän eksoottisia munkkeja oli kerran, joskus oli unikonsiemenkakkua ja vaniljakastiketta ym.

Hampaisiin tarttuvia palleroita, joiden sisällä oli kirsikkahilloa (Sam ei tykännyt taikinasta ja näppäsin kuvan vasta kun hillot oli syöty :D)
Toi valkonen on tomusokeria
Ylläripylläri, toi kastike oli makeeta. Perunat on muuten outoja täällä. Rasvaisia ja maustetumpia, sama riisin ja oikeestaan pastankin kanssa.
Okei, tulipa jotenkin negatiivinen postaus. Mutta kouluruoka nyt vaan sattuu olemaan sellainen, mitä mä en tuu täältä kaipaamaan. Ainakin on joka päivässä vähän jännitystä, kun ei yhtään tiedä että mitä sieltä tulee. Ja sanon saman kuin moni muukin vaihtari: enää en valita suomalaisesta kouluruoasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti