maanantai 28. elokuuta 2017

Lukiota på norsk ja på svenska

Nyt on lukuvuosi jo lähtenyt käyntiin, joten ajattelin tehdä postauksen lukiosta norjalaisittain ja ruotsalaisittain. Norjassa sen tekeminen jotenkin jäi ja aika juoksi kuin Lasse Virén Münchenissä kompuroidessaan.

Mun kokemuksia tietenkin värittää IB, eli kansainvälinen linja, mutta molemmissa paikoissa kuitenkin suurin opettajista ja oppilaista osa oli paikallisia. 

Norjassa lukio eli videregående skole jaetaan erillisiin linjoihin kuten myös Ruotsin gymnasiumit. Molemmissa maissa amislinjat on lukiolinjoja, ei siis sinänsä erillisiä kouluja. Norjan jatko-opiskeluihin valmistelevia linjoja on urheilu, musiikki/draama ja studiespesialisering. Näistä jälkimmäisimmässä saa valita vielä uudestaan linjauksen: kielet, yhteiskuntatieteet ja taloustiede, reaaliaineet ja myös IB lasketaan tähän kuuluvaksi. Näiden lisäksi on yhdeksän amislinjaa, tosin niissäkin on varmasti mahdollisuutta erikoistua.
Löysin tämmösen kuvan norjalaislta koulumatkalta. Taustalla pitäisi näkyä pari pikkuvuorta, mutta kamera ei ikinä nää samaa kuin silmä
Ruotsissa sitten lähes kaikki mun tutut on IB:n lisäksi ekonomi-, natur-, sam- (yhteiskuntatieteet) tai estet-linjalla. Tän lisäksi on myös pari lukiolinjaa ja useita amislinjoja. Kaikilla linjoilla on mahdollisuus erikoistua ja voi olla vaikka natur-sam -linjalla, jossa luonnontieteet ovat pääosassa, mutta yhteiskuntatieteitäkään ei unohdeta. Jotkut ruotsalaiset ei ikinä opiskele biologiaa, kemiaa ja fysiikkaa erillisinä aineina, sillä lukioon asti on vain luonnontieteen tunteja ja ainakin kieli- ja humanistilinjoilla niitä opiskellaan aika vähän ja kaikki taas samassa kasassa.

Suomessa saa lämpimän ruuan joka päivä, Norjassa taas koulu tarjoaa kirjat ja laskimet. Ruotsissa saa molemmat sekä tietokoneen, jonka voi ostaa lopussa pilkkahintaan. Koulumatkatkin on kunnan maksamia, Kelakin kyllä niihin antaa tukea Suomessa. Sekä Norjassa että Ruotsissa saa opintotukea, mutta niistä en tiedä sen enempää kuin että summa on suunnilleen sama kuin Suomessa ja että Ruotsissa tukea voi saada myös osa-aikaisista opinnoista. Norjassa asioita hoitaa Lånekassen ja Ruotsissa CSN, jotka ovat siis pelkkiä opintotukia varten toisin kuin suomalainen monitoimi-Kela.

Rakas koulumatkakortti toimii rajattomasti arkisin klo 03-20. Kuva kaunis kuin passissa

Opettamisen suhteen on ihan pakko sanoa, että Norjassa tuntui taso olevan vähän matalampaa. Yksi opettaja ei puhunut englantia sujuvasti eikä oikeen tuntenut ainettakaan ja vahvasti epäilen toisen valmistuneen äikän opettajaksi. Meno tuntui aika yläastemaiselta, kännyköistä muistutettiin usein ja muutenkin oli vähän nipottamista. Asioista ei ilmoitettu missään ja nytkin meidän luokkachätti täyttyy kyselyistä että missä hei on tää tunti nyt. Opettajille on yleistä soittaa ja Facebookissakin voi lähettää viestiä epäselvyyksistä, kun Suomessa kaikki tämä tapahtuisi Wilman välityksellä.

Ruotsissa en taas ole huomannut vastaavia eroja. Suurin ero on ehkä se, että kaikilla on tunnit ja välitunnit eri aikoihin ja käytävillä on aina vähän porukkaa, kun Suomessa on kaikki tai ei mitään.

Otin pari kuvaa myös Kristiansand Katedralskolesta, mutta häpeilen kuvien ottoa julkisilla paikoilla ja sen huomaa kuvien laadusta. En halua niitä tähän blogiin näytille, mutta tästä pääsee kurkkaamaan, jos kiinnostaa nähdä.