Tässä postauksessa keskityn vain ruokaan. Sen lisäksi esim. eläintarhat, elefanttiratsastukset ja huumattujen tiikerien silittelyt ei kuulu vegaaniseen elämäntapaan.
Jätin lihan ruokavaliosta 13-vuotiaana, joten sekaanina söin ulkomailla aina vanhempien valitsemissa ruokamestoissa. Mulla oli yleensä kolme vaihtoehtoa: tomaattipasta, spaghetti bolognese tai mozzarellapizza (järkytys oli suuri kun ulkomailta ei saanut kotimaan vakkariani: jauhelihapitsaa). Espanjassa tähän tuli lisänä espanjalainen tortilla eli perunamunakas.
Toisin sanoen ihan jo alun alkaenkin mulla oli aika rajoittuneet vaihtoehdot ruokalistassa. Söin ainoastaan jauhelihaa ja sitä ei aina ulkomailta löytynyt yhtä helposti kuin Suomesta. Nuo kasvisvaihtoehdot löysivät paikkansa vakkarilistastani ihan silkkaa nirsouttani. Pari kertaa taivuin ravintoloissa ja otin kokolihaa, ikinä en syönyt kokonaan.
![]() |
Sienipastaa Romaniassa |
Kasvissyöjäksi aloin päivää ennen 13-vuotissyntymäpäivääni. Harppaus tuosta jauhelihanirsoilijasta kasvissyöjäksi ei ollut suuri, sillä vaihtoehtojen määrä pysyi suunnilleen samana. Lähes joka paikasta löytyi ainakin joku fetasalaatti tai leivitetty juusto. Jälkimmäistä söin Unkarissa suunnilleen aina, kun olin hostperheen kanssa ulkona syömässä tavisravintoloissa. Hyppy kasvissyöjästä vegaaniksi oli siis paljon isompi kuin sekaanista kasvissyöjäksi.
Nykyään ensimmäinen askel lentojen ja majapaikkojen varauksen jälkeen on HappyCow, jonne on listattu suurin osa kaupunkien vegaanitarjonnoista. Joskus myös liityn kyseisen kaupungin vegaaniryhmään Facebookissa, jos on tarkempia kysymyksiä.
Joskus käy hyvä tuuri ja kohteessa on joko tosi paljon veganisoitua ruokaa tai sitten jotkut paikalliset ruoat on ihan itsestään vegaanisia. Esimerkkejä tästä on vaikkapa tavče gravče Makedoniassa ja çiğ köfte Turkissa.
![]() |
Tavče gravče-papupata. Oikeassa alareunassa on Vincentin epävegaaninen salaatti |
![]() |
Viimekin postauksesta tuttu çiğ köfte, raaka lihapulla. Hygieniasyistä lähes aina vegaaninen |
Valikoiman vähyys on tehnyt meistä ruokamatkailijoita. Meillä on usein ainakin pari ravintolaa listalla ja joskus matkustetaan pitkiäkin matkoja ihan niiden takia. Esim. Madridissa B13-ravintolaa etsiessä ihan huomaamattamme löydettiinkin itsemme tosi kivalta alueelta ja saatiin vielä parhaat espanjalaiset tortillat ikinä, munamaitoajat mukaan lukien!
Tietty aina kaikki ei mene hyvin. Joskus ne kaikki etukäteen katotut ravintolat on remontissa ja kesälomilla, paikallinen ruoka on luokkaa munamaidossa keitetty liha ja nälkä kurnii. Tuossa tilanteessa suunnataan yleensä italialaiseen mestaan, koska sienipizza on ihan syötävää ilman juustoakin ja usein löytyy pastaa tomaattikastikkeessa. Sushi avokadolla tai kurkulla on toinen vaihtoehto.
Tässä pari esimerkkiä mun vegaanikokemuksista viime vuoden reissuilta:
Intia
Tässä pari esimerkkiä mun vegaanikokemuksista viime vuoden reissuilta:
Intia
Kasvissyöjän paratiisi? Kyllä. Vegaanin paratiisi? Ei ihan. Intian suurin ongelma on se, että usein ei tiedetä että onko tuotteessa maitoa. Kananmunista ei tarvitse huolehtia, koska Intiassa ne ei ole kasvisruokaa. Meillä oli vain kolme päivää Delhin vilinässä, joten kovin monipuolisesti ei ehditty syödä. Curryn ja mykyjen lisäksi syötiin panipuria. Intiasta löytyy miljardi ihmistä ja vaikka ja mitä, joten tämä ei kerro paljoakaan maan tarjonnasta.
![]() |
Momoja eli mykyjä. Luultavasti sienitäytteellä, koska rakastan sieniä |
![]() |
Panipuri/phuchka. Melken sama ruokalaji, tämä kuva otettu Bangladeshissä |
Bangladesh
Bangladesh ei ole paratiisi enää edes kasvissyöjälle. Meillä oli kotona monia kasviksia, mutta ulkona syödessä oli lähes kaikkeen tungettu vähintääkin maitoa. Söin mm. kiinalaistyylistä wokkia, phuchkia ja iftarilla (eli päivän paaston päättymisaterialla) uppopaistettuja perunoita ja muita kasviksia. Kerran saatiin tomaattipastaa juustolla, jonka syötin Vincentille. Bangladeshissä en varsinkaan halunnut joustaa yhtään, sillä näin kaduilla miten huonosti eläimiä kohdeltiin. Kuinkakohan monta kanaa saa yhteen häkkiin tungettua.
![]() |
Vasemman etunurkan lautasella suurin osa ellei kaikki on vegaanista. Iftar-ateria kotona |
Ranska
Ranskassa kävin sekä viikonmittaisella koulureissulla että vietin suurimman osan kesästä siellä. Koulureissun host-äitini oli itse nuorempana ollut kasvissyöjä ja ymmärsi mun touhuja aika hyvin. Mulle oltiin hankittu mm. vegaanista margariinia, munakoisotahnaa, soijavanukkaita ja -maitoa. Ruoaksi oli monenlaisia eineksiä mm. bulgurpihvejä. En syönyt oikeastaan yhtään ulkona, sillä otin kotoa mukaan eväät joka päivä.
Kesän perhe oli taas ymmärtäväinen, vaikka oma ruokavalio olikin kaukana vegaaniudesta. Kolumbialainen äiti rakasti lihaa, normandialainen isä juustoja ja poika molempia. Ranskassa syödään usein papuja ja linssejä lisukkeena, joten sain minäkin tehtyä omat ruokani perheellekin tutuista raaka-aineista. Ranskalaisissa kaupoissa on ihan kiitettävästi vegaanituotteita, mutta ravintoloiden tarjonta on onnetonta. Juustoton pizza, here I come. Vai pitäisköhän sanoa että me voilà!
Kesän perhe oli taas ymmärtäväinen, vaikka oma ruokavalio olikin kaukana vegaaniudesta. Kolumbialainen äiti rakasti lihaa, normandialainen isä juustoja ja poika molempia. Ranskassa syödään usein papuja ja linssejä lisukkeena, joten sain minäkin tehtyä omat ruokani perheellekin tutuista raaka-aineista. Ranskalaisissa kaupoissa on ihan kiitettävästi vegaanituotteita, mutta ravintoloiden tarjonta on onnetonta. Juustoton pizza, here I come. Vai pitäisköhän sanoa että me voilà!
![]() |
Joka paikan vakiopelastus. Tää kuva taitaa olla Italiasta |
Bulgaria
Plovdivista löytyy HappyCow:n mukaan useitakin vaihtoehtoja, mutta tietenkin kaikki keskusta-alueella oli kiinni syystä tai toisesta. Päädyttiin perusravintolaan ja syötiin polentaa sienillä ja tomaattipastaa. Kerran syötiin texmexiä, johon oli kyllä eksynyt epävegaanisia nachoja. Sushi oli hyvää, kuten aina. Aika perus Itä-Eurooppa.
Espanja
Madridin vegaaniravintoloista löytyy vaikka mitä herkkuja. Perinteistä espanjalaista ruokaa, kermakakkuja, jäätelöä, nomnom. Tavallisesta ravintolasta ei meinaa löytyä sitten ei yhtään mitään. Jo kasvissyöjäaikoina tämä oli tuskaa ("Käykö kinkkusalaatti?"), mutta nyt ollaan jo ihan uudella tasolla. Sain oman mixin, jossa taisi olla sieniä ja pastaa. Sienet pelastaa usein.
Saksa
Berliini on vegaanien mekka. Siellä on vegaanista ruokakauppaa, vegaanisia kahviloita ja vegaanisia ravintoloita. Saa ihan roimalla kädellä karsia ihan jo monien suosittelemia paikkoja. Itse söin lämpimät ruoat koulun kanssa ja maksamina Vapianossa ja vapaa-ajalla ehdin käydä ostamassa upeita donitseja ja tsekkaamassa parit kahvilat. Veganz-ruokakaupasta ostin mm. täytepastoja ja Baileysiä.
Hampuri ei oo Berliinin tasolla, mutta sielläkin saatin syödyksi mm. spätzleä ja currywurstia. Ruokakaupasta ostettiin mm. maustettua tuorejuustoa, täytepastaa, kinkkua, juustoa ja makkaroita. Näitä saa kaikkia Ruotsistakin, mutta eri merkit vaihtelee tosi paljon.
Hampuri ei oo Berliinin tasolla, mutta sielläkin saatin syödyksi mm. spätzleä ja currywurstia. Ruokakaupasta ostettiin mm. maustettua tuorejuustoa, täytepastaa, kinkkua, juustoa ja makkaroita. Näitä saa kaikkia Ruotsistakin, mutta eri merkit vaihtelee tosi paljon.
![]() |
Currywurst Hampurissa |
Euroopassa on pärjännyt aina, kunhan on vaan vähän selvitellyt etukäteen. Kaikkialta saa ainakin kuivan pizzan ja hyvällä taustatyöllä voi saada vaikka mitä herkkuja. Joskus vegaanius ärsyttää ja turhauttaa kun haluaisi vaan mennä ekaan mestaan tai maistaa paikallisia ruokia, mutta usein vegaanius on myös avannut matkailua kun on nähnyt uusia paikkoja ja joskus tutustunut uusiin ihmisiin. Ruotsissa itse asiassa oon saanut ihan kavereita vegaaniuden ansiosta.
Vegaanimatkailua helpottamaan on olemassa HappyCow:n ja Facebookin lisäksi vegaanikortteja, joissa on tärkeimmillä kielillä selitettynä vegaanius. Joskus paikallisesta kulttuurista löytyy vegaaniutta vastaava käsite, useinmiten uskonnollisista syistä. Vaikkapa Romaniassa paastoruoka on vegaanista, ja "de post" tulee varmasti paremmin ymmäretyksi kuin "vegan".
Ihan varmasti joskus jollakin reissulla olen varmaan jotain eläinperäistä syönyt, mutta parhaani olen tehnyt ja ihan hyvin pärjännyt. Taustatyö ja ennakkoluulojen hylkääminen vie pitkälle. Joskus joku asia vaikuttaa varmalta vegaaniselta ei sitä olekaan (esim. Jenkeissä Mäkkärin ranskalaisissa on ainakin ennen ollut jotain ihraa) ja joskus yllättäen todella perinteiset paikalliset ruoat ovat vegaanisia (esim. turkkilaiset raa'at lihapullat).