lauantai 29. elokuuta 2020

Vuosi oikista takana Hollannissa

Hollantiin muutin suunnilleen vuosi sitten, en muista tarkkaa päivää, mutta tässä elokuun lopulla kumminkin. Ihan vuotta en oikeastaan ole täällä asunut, sillä pari kuukautta meni Suomessa koronan aikaan. Toka kouluvuosi alkaa maanantaina, joten nyt alkaa olla viimeinen hyvä hetki ensimmäisen vuoden katsaukseen. En muista ihan tarkkaan, mitä oon aiemmin tänne kirjoitellut opiskelusta ja yliopistosysteemistä, mutta tässä aika tarkka kuvaus.

Groningenin keskustan kanaaleita
 En ole ikinä opiskellut suomalaisessa yliopistossa, mutta mitä olen muilta kuullut, on Suomessa paljon vapaampaa, mutta toisaalta myös vastuullisempaa. Me ei koko tutkinnon aikana saada valita yhtäkään kurssia (paitsi vaihdossa). Jos ei pääse uusinnastakaan läpi, joutuu kurssin tekemään uudestaan seuraavana vuonna. Yliopistoon pääsee melko helposti sisään, mutta jengiä potkitaan myös pihalle. Yleensä seuraavalle vuodelle päästäkseen pitäisi päästä läpi 75% eli 45 opintopisteen kursseista, mutta tänä vuonna koronan takia kaikki päästetään kakkosvuodelle. Kolmosvuodelle ei pääse, ellei ole suorittanut kaikkia ykkösvuoden kursseja kakkosvuoden loppuun mennessä. 

Yliopiston päärakennuksen edestä
Arvosanat on 1-10, joista 10 on paras ja kutosella pääsee läpi. En tiedä ketään, joka olisi saanut kympin, joten 9 on käytännössä paras mahdollinen arvosana. Arvosanat vastaa prosentteja (1=10%, 2=20% jne), eikä tuloksia verrata toisiin oppilaisiin. Ihan sama siis pääseekö läpi 15 vai 85 prosenttia, muutokset tehdään sitten ensi vuodelle jos kokeiden koetaan olevan väärän tasoisia. Meidän kursseista on päässyt läpi ekalla yrityksellä 40-75% kurssista riippuen, ja sanoisin että tavallisesta kokeesta pääsee läpi noin puolet.

Rotterdam

Jaksoja on vuodessa neljä, ja niistä jokaisessa on seitsemän viikkoa opiskelua, kaksi koeviikkoa ja kolmas koeviikko edellisen jakson uusinnoille. Koko seitsemän viikon ajan lukujärjestys on sama, mistä itse kyllä tykkään. Paikan päällä (tai netissä nyt koronan aikaan) meillä on sekä ihan tavallisia luentoja, joissa on parisataa opiskelijaa, että sen lisäksi työryhmiä, joissa on parikymmentä. Luennolle voi mennä valmistautumatta yhtään (ei toki suositella), mutta työryhmää varten pitää kotona tehdä tehtäviä ja niihin saattaa joutua vastaamaan tunnilla. Ja ihan oikeasti jotkut opettajat valitsee nimilistasta sattumanvaraisen nimen, ja "en tiedä" ei käy vastaukseksi. Ekan vuoden ajan oltiin samassa työryhmässä koko aika, joten kavereita oli ehkä helpompi saada kuin pelkiltä luennoilta olisi ollut. Nyt tokana vuonna sitten työryhmät valittiin itse, joten lukujärjestykseen pääsee vaikuttamaan itse hieman.

Täällä on kurssien suorittamista seurattu koko vuosi

Tuossa näkyykin kaikki kurssit, mitkä suoritin tänä vuonna. Jokaisessa jaksossa on yksi 10 ja yksi 5 pisteen kurssi. Kaikista kivoimmat kurssit oli ehdottomasti kakkosjakson Criminal Law (rikosoikeus) ja nyt koronan aikaan kotona suoritettu Introduction to Public Law (julkisoikeus, oli lähinnä pelkkää valtiosääntöoikeutta eli vertailtiin aika paljon erilaisia perustuslakeja). 

Vähiten suosikkeja sitten oli kakkosjakson Legal History (oikeustieteen historiaa) ja myös nelosjakson Technology Law (teknologialaki), jotka kyllä toisaalta arvosanojen puolesta meni kaikista parhaiten :D Legal History nyt kurssina on semmoinen, että ne asiat on ihan hyvä tietää kun siellä opeteltiin erilaisia teorioita ja lakisysteemeitä ja niiden syntyä. Oli vaan semmonen stereotyyppisen kuiva kurssi. Technology Law on myös ihan tärkeä osa-alue ja sille on jopa tulossa ihan oma erikoistumismahdollisuus ensi vuodesta alkaen, mutta itseäni se ei vaan oikein kiinnosta. 

Koeviikon tunnelmaa
Legal and Academic English (englannin kurssi) ykkösjaksosta oli aivan turha, ja meidän opettajakin oli aika epäpätevä. Law and Legal Skills: the Dutch Example myös ykkösjaksossa oli aika yleinen, ja joka viikko käytiin läpi eri oikeustieteen aluetta käyttäen hollantilaista systeemiä esimerkkinä. Se oli oikein hyödyllinen kurssi, jossa sai hyvän yleiskuvan koko aiheesta.

Kolmosjaksossa sitten Contract and Tort Law (sopimus- ja korvausjuttuja) oli selkeästi kaikista kursseista helpoin, vaikka yksityisoikeus ei nyt oikein kenellekään meistä ole se mielenkiintoinen aihe. Introduction to International and European law (kansainvälinen ja eurooppalainen laki) oli nimensä mukaisesti jaettu kahteen osaan, joista kansainvälinen oli tosi helppoa ja mukavaa ja eurooppalainen vastasi lähinnä Danten infernoa. Ylipäätään aihe on vaikea, ja kaikkien luentojen PowerPoint-diat oli vain täynnä Euroopan unionin tuomioistuimen (CJEU) monimutkaisia päätöksiä, joista muutama sana oli lihavoitu. Esimerkkinä seuraava kysymys eräältä italialaiselta tuomioistuimelta on meidän professori tohtori tohtorin (nimen edessä lukee Prof. Dr. Dr.) mukaan kauniisti muotoiltu: 

“Since, in accordance with Article 189 of the EEC Treaty and the established case-law of the Court of Justice of the European Communities, directly applicable Community provisions must, notwithstanding any internal rule or practice whatsoever of the Member States, have full, complete and uniform effect in their legal systems in order to protect subjective legal rights created in favour of individuals, is the scope of the said provisions to be interpreted to the effect that any subsequent national measures which conflict with those provisions must be forthwith disregarded without waiting until those measures have been eliminated by action on the part of the national legislature concerned (repeal) or of other constitutional authorities (declaration that they are unconstitutional) especially, in the case of the latter alternative, where, since the national law continues to be fully effective pending such declaration, it is impossible to apply the Community provisions and, in consequence, to ensure that they are fully, completely and uniformly applied and to protect the legal rights created in favour of individuals?” 

Ja siinähän sitten silmät ristissä aamuluennolla yritettiin saada tästä kauniisti muotoillusta (yhdestä!!) lauseesta mitään tolkkua.

Utrecht oli ihan yhtä kaunis kun odotinkin

Koulun ulkopuolella sitten oon ollut VSA:n (Vegan Student Association) aktiviteettikomitean puheenjohtaja, eli oon ollut mukana järjestämässä tapahtumia kuten nyyttäreitä, vegaanidokumenttien katsomista, pub quizeja ja muita. Oon ollut myös mukana järjestämässä Pride-juttuja Groningeniin, harmillisesti paraati jäi nyt tänä vuonna väliin. Helmikuussa ehdin kuukauden käydä sellotunneilla kymmenen vuoden haaveilun jälkeen, ja syyskuussa näyttäisi tuntien alkavan uudestaan. Yliopisto tarjoaa neljä ilmaista hollannin kurssia (tasolle B1 asti), joista oon käyttänyt kolme.

Dublin
Oon tosi onnekas siitä, että onnistuin saamaan pienen kaveriporukan jo ekassa jaksossa. Ollaan kaikki eri maista (Ranska/Luxemburg, Saksa, Puola ja minä Suomesta), ja ollaan matkusteltukin yhdessä Amsterdamissa, Utrechtissä, Bremenin joulumarkkinoilla ja Dublinissa juuri ennen koronaa. Groningenissa meillä on ollut tapana kokkailla vuorotellen toistemme luona. Suomalaisen VSA-kaverin kanssa käytiin myös Rotterdamin merimieskirkon saunassa ja Amsterdamin Wondr Experiencessä, ja eräs opiskelijajärjestö järjesti retken Kansainväliseen rikostuomioistuimeen (ICC) Haagiin. Laskinkin tossa yksi päivä, että etelämpään on tullut vuoden aikana matkustettua melkein kymmenen kertaa (joskus toki myös lentojen takia). Noihin kaikkiin kaupunkeihin kestää siis Groningenista noin 2-3 tuntia junalla.

Pyöräiltiin Meerwijckin rannalle

Bremen

Ainemmista postauksista tuttu Vincent on mun ja tän blogin kannalta jäänyt historiaan, joten oon myös päässyt tutustumaan Tinderin ihmeelliseen maailmaan tässä keväällä, ja sitä kautta myös tutustunut enemmän hollantilaisiin ja menin nyt jopa hankkimaan paikallisen poikaystävän. Meidän tutkinnossa ei paikallisia juurikaan ole, sillä jos saman homman opiskelee hollanniksi, saa toimia juristina täällä (kun taas meidän tarvitsee tehdä 1,5 vuotta lisäopintoja jos halutaan ihan perinteiselle lakiuralle).

Asuntojakin on jo kertynyt kaksi, ja toivottavasti jääkin tähän. En millään olisi halunnut taas muuttaa tuossa helmikuussa, mutta entinen vuokranantaja oli todella töykeä enkä jäänyt sitten kattelemaan sellaista.

Amsterdamissa oon käynyt viisi kertaa, milloin kavereiden kanssa, milloin Suomeen matkustaessa ja kerran myös tatuoinnin takia

Tykkään aina muuttojen yhteydessä miettiä, että missähän olen vuoden päästä. En kyllä ihan heti olisi tätä kaikkea arvannut, mutta on kyllä ollut todella hyvä vuosi, koronoineen kaikkineen. Ehdoton kohokohta oli kyllä jo täällä bloginkin puolella näkynyt Meksikon reissu, josta koitan jaksaa tehdä myös kakkososan. Joskus.

Uuden kodin lähellä on Kardinge-luontoalue, jossa pääsee lehmien kanssa samalle niitylle


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti